[youtube https://www.youtube.com/watch?v=1EjUhbxk5G8]

Kuluneisiin viikkoihin on kuulunut muutakin kuin muuttolaatikoita ja remonttipölyä, sillä Satun ja minun kirja Unelmahommissa on taas piirun verran lähempänä valmistumista. Maanantaina niputimme käsikirjoituksen ja lähetimme sen kustantamoon.

Tässä kuussa tulee kuluneeksi vuosi postauksestani, josta kirjan tarina omalta osaltani alkoi. Viime vuoden lokakuussa kirjoitin Onnellinen kertomus yrittäjyydestä -postauksen, minkä jälkeen Satu otti muhun yhteyttä. Hänellä oli kirjaidis ja luettuaan kirjoitukseni hän oli tajunnut, että meidän pitäisi kirjoittaa se kirja yhdessä.

Niin on tehty, minä Helsingistä käsin ja Satu Reykjavikista käsin. Onneksi on internet, jossa pitää yhteistä työhuonetta välimatkoista huolimatta.

Vuodessa on menty hissuksiin ja välillä nopein sykäyksin kohti kansien väliin taltioitua innostavaa vertaistukiopasta. Toisiaan olen nakuttanut maanisena luvun päivässä, toisinaan olen onnistunut keksimään tekosyitä tietokoneen kirjadokumentin välttelemiseksi esimerkiksi viikkaamalla sukkani pareittain pystyriviin sukkalaatikkoon.

Kirjan kansi sekä promokuvat kuvattiin kesäkuussa, jolloin olin kirjoitusprosessin paniikkivaiheessa. Tästä ei tule mitään, en osaa, en kykene, en ehdi! Myöhemmin olen lohdutuksensanoina kuullut, että se vaihe tulee jokaiselle kirjoittajalle ja yleensä vielä jokaisessa pitkässä projektissa.

Nyt liuskanivaska on lähetetty ensimmäiselle kierrokselleen. Paljon nakutettavaa, haravoitavaa ja viilattavaa vielä on, mutta alan jo pikkuhiljaa röyhistellä rintaani ja sovitella suuhuni sanaa kirjailija. Kyllä siitä kirja tulee, ja ihan timanttinen sellainen!

Tämän hetkinen fiilikseni tiivistyy hyvin tuohon alun videoon, jonka supertaitava Arttu Mustonen taltioi kansikuvauksista: poreileva ja niin onnellinen, että saan tehdä elääkseni unelmahommia!
Jaa: