Yhteistyössä Helen ja Suomen Blogimedia

Kotiimme tehtiin taannoin sähköratsia. Tai niin minä sen jännityksessäni nimesin, vaikka kyseessä olikin energianeuvonta. Saimme nimittäin kylään Heleniltä energianeuvojan, joka kävi meillä antamassa vinkkejä sähkönkulutuksen pienentämiseen lapsiperheessä, mutta samalla tsekkasi kotimme etsien sieltä sähkösyöppöjä. Ja sehän jännitti. Meidän 57 neliöisessä kodissamme sähköä kuluu niin paljon, että jos oikein mielikuvitus hurisee, voi kuulla ilmassa sähköistä rätinää. Viime vuoden sähkönkulutuksemme oli 3600 kilowattituntia, kun yleensä kerrostalokaksiossa vuosikulutus on lähes puolet pienempi, 2000 kilowattituntia.

Energianeuvoja Sari Luokasmäki seuraili eloamme yhden aamupäivän, minkä aikana ehdittiin jutella sähkönkäytöstämme sekä koluta kotimme sähkölaitteet. Kotimme isoimmat sähkönkuluttajat majailevat kolmen neliön alueella kylpyhuoneessamme. Pyykinpesukone pyörii joka päivä, ja vaikka se on energialuokaltaan hyvä, kuluttaahan se sähköä. Kestovaipat pesemme korkeissa lämpötiloissa esipesun kera, mutta muutenkaan porkkanatahraisessa lapsiperhearjessa harvoin tulee pestyä mitään pikaohjelmilla. Toisaalta samalla kun lapset pitävät huolta pyykkien likaisuudesta, he myös huolehtivat olemassaolollaan, että vajaita koneellisia meillä ei pestä.

Kuopuksen synnyttyä hankimme kotiimme ilmalämpöpumpulla toimivan kuivausrummun. Se näkyy sähkölaskussa (Helenin tilastojen mukaan keskimäärin 74-215 euroa vuodessa), mutta on niin sen arvoista. Pyykinkuivausteline ei enää kuulu olohuoneemme vakiokalustukseen, eikä talvisin tarvitse taistella liiallisen sisäilmakosteuden kanssa. Voisin vannoa jopa kodin pölyisyyden vähentyneen rutkasti. Energianeuvojakin antoi kuivausrummullemme siunauksensa, sillä se pienentää kotimme kokonaisenergiakulutusta verrattuna entiseen, jolloin pyykkiä roikkui kuivumassa telineen lisäksi jokaisen ovenpielen päällä.

Kolmas sähkönkuluttaja kylpyhuoneessamme on lattialämmitys. Keskimäärin pikkukylppärimme kokoisen lattian lämmittämiseen kuluu vuodessa 81-297 euroa. Meillä lattialämmityksen hinta todennäköisesti pomppii kuukausittain, sillä lämpösäätimen räpeltäminen on lasten lempparipuuhaa kielloista huolimatta. Lattialämmön vaihtelu on energianeuvojan mukaan huono juttu, sillä lämmön tasaantuminen vie useamman päivän ja kuluttaa enemmän sähköä kuin tasaisena pysyvä lämpö. Siksi myös kylpyhuoneen ovi olisi hyvä pitää kiinni, ettei lämpö karkaa. Lämpö kannattaa laittaa pois vain pidempien reissujen ajaksi.

Saimme myös vähän yllätykseksemme kehotuksen säätää lattian lämmön hieman korkeammalle, sillä optimaalinen lattialämpö on pari astetta huoneilmaa lämpimämpi. Näin kylppärin kosteusongelmat pysyvät poissa. Sen vinkin otin käytäntöön mielelläni – nyt lattia tuntuu jalkojen alla hivenen lämpimältä, kun aikaisemmin lämmitystä ei juuri edes huomannut.

Voin kertoa, että ruuanlaittaminen on hivenen kuumottavaa, kun sitä tarkkailee energianeuvoja. Sain hyvätahtoista noottia siitä, että kokkailun lisäksi yleensä myös lämmitän jo valmiit sapuskat liedellä tai uunissa. Energiatehokkaintahan ne olisi heittää aina kuin mahdollista mikroon. Mutta kun se maku! Jos kuuntelisin makunystyröitäni, meillä valmistettaisiin aina vain sen kokoisia annoksia, että ne syötäisiin kerralla. Lämmitetty ruoka kun on lähes aina hivenen lässähtäneen makuista.

Lapsiperhearjen realiteetit kuitenkin pakottavat tekemään monesti isoja annoksia kerralla, mikä tietenkin on myös energiatehokasta. Mutta sen verran makunautinto edellä aion mennä tästä eteenpäinkin, että lämmitän eilisen makaronilaatikot ja muiden äitien tekemät pinaattilätyt mieluiten pannulla kuin mikrossa.

Uunin käytön kanssa löytyisi myös parannettavaa. Meillä on kiertoilmauuni, jota käytän hyödyksi paistamalla ruokia ja leivonnaisia usealla tasolla. Mutta minulle ei ollut tullut mieleenkään, että suurimman osan uuniruuista ja hiivaleivonnaisista voi laittaa suoraan kylmään uuniin ja napsauttaa masiinan lämpenemään vasta sitten. Näin saa hyödynnettyä uunin lämmittämiseen kuluvan energian, jota palaa lämmitykseen yhtä paljon kuin jos pitäisi 200 asteista uunia päällä tunnin verran. Melkoista! Uuni pitää esilämmittää oikeastaan vain keksejä ja muita leivinjauheella nostatettavia leipomuksia varten.

Muuten meillä on kodissamme sähköasiat hyvällä tolalla. Pesemme täysiä koneellisia astioita käsipesun sijaan ja sammutamme tietokoneet yöksi. Televisiota meillä ei ole, mutta tykkään etenkin talvisin tunnelmoida erilaisilla valoilla, vaikka vähemmälläkin pärjäisi. Energianeuvoja kehotti suosimaan led-lamppuja ja muistutti myös tsekkaamaan lamppupaketeista, kuinka monta sytytyskertaa niiden luvataan kestävän. Minä en ollut edes tiennyt, että sellainenkin asia lampuista mainitaan! Sytytyskertojen määrällä nimittäin on väliä perheessä, jossa asuu tyyppejä, joiden mielestä lampun katkaisimen rämpyttäminen on yksi parhaista kielletyistä jutuista – sen lattialämmitysnapin venkslaamisen lisäksi.

Aamupäivän seurailun jälkeen energianeuvojan arvio sähkönkäytöstämme oli valmiina. Ja tiedättekös mitä! Ei me ihan holtittomia sähkösyöppöjä ollakaan, vaan ihan keskitasoa. Kaksiossa asuu yleensä kaksi henkilöä, mutta kun meidän talouttamme vertaa muihin nelihenkiseen lapsiperheisiin samoissa kerrostaloneliöissä ja samoilla fasiliteeteilla, sähkönkulutus on keskivertoperheellä samaa luokkaa kuin meillä. Yhden aamupäivän aikana energianeuvoja ei tätä johtopäätelmää tehnyt, vaan hän oli käynyt etukäteen tutkimassa sähkönkulutustamme Sävel Mobiili -palvelussa, jossa kulutusta voi seurata vuosien, kuukausien, päivien ja jopa tuntien tarkkuudella.

Mulle tuo palvelu oli uusi, mutta nyt ilmassa on pientä koukuttumista sen numeroiden seurantaan. Sieltä voi huomata, että sähkön kulutuksemme on pikkuhiljaa kohonnut perheen kasvaessa, ja viime vuosina olleet perhevapaat sekä työskentely kotoa käsin näkyvät selvästi. Muissa talouksissa sähkönkäyttöpiikit osuvat yleensä iltoihin ja viikonloppuihin, kun meillä se on melko tasaista koko ajan. Bongailin sähkötilastoistamme joitakin öitä, kun sähköä on kulunut poikkeuksellisen paljon, ja kalenterin selaaminen paljasti syyn. Ei, meillä ei ollut villejä aamuyöhön asti kestäneitä kotibileitä, jossa bassot jytkyvät ja strobovalot vilkkuvat. Meillä oli okennnustauti. Pyykkikone sekä kuivausrumpu siis jylläsivät yrjöpyykkiä myös öisin.

Sävel Mobiilissa voi tutkailla myös nimikkoaurinkopaneelini tuottoa. Muistatte varmaan, kun vuokrasin Helsingin Kivikon aurinkovoimalasta oman aurinkopaneelin, joka on tuottanut sähköä nyt avajaispäivästään huhtikuusta lähtien. Vajaassa neljässä kuukaudessa paneeli on tuottanut sähköä lähes 150 kilowattituntia. Sillä määrällä aurinkoenergiaa esimerkiksi pesee noin 150 koneellista pyykkiä 40 asteessa. Ylipäätään sillä määrällä kattaa tämän vuoden sähkönkäytöstämme lähes 13 prosenttia (alkaen helmikuulta, jolloin sähkösopimuksemme Helenin kanssa siirrettiin miehen nimiltä minun nimiini yhteistyön tiimoilta).

Luvuissa pitää tietenkin ottaa huomioon se, että kuluneet kuukaudet ovat olleet niitä parhaita pohjolan tarjoamia aurinkoenergiakuukausia. Vähän yllättäen paras kuukausi aurinkoenergian tuotolle on tähän mennessä ollut toukokuu, jolloin aurinkopaneelini tuottamalla sähköllä pystyi kattamaan lähes 24 prosenttia koko kuukauden aikana kotona kuluttamastamme sähköstä. Jos matikkapääni ei ihan vie harhaan, neljällä paneelilla olisimme siis kattaneet koko toukokuun sähkönkulutuksemme. Vau! Vaikka en numeroiden pyörittelystä tykkääkään, tällainen tilastotietofakta vetoaa johonkin sisälleni piilotettuun laskentanikkariin.

Energianeuvojan kyläily ja sähkönkulutuksen näkeminen selvinä numeroina on saanut minut kiinnittämään viime kuukausina enemmän huomiota sähkönkulutukseen. Olen laittanut sapuskoita kylmään uuniin, mutta myös hyödyntänyt uunin jälkilämmön paremmin. Lattialämmityksen olen muistanut laittaa pois jokaisen pidemmän reissun ajaksi, kun aikaisemmin en edes ajatellut koko asiaa. Lapset ovat alkaneet uskoa ainakin joka toinen kerta, että lämmityssäätimeen eivät koske kuin aikuiset. Olen myös lisännyt lasten vessakäynnin tarkastuslitaniaan kolmannen osion: veditkö pytyn, pesitkö kädet JA laitoitko vessanoven kiinni.

Säästyneillä kilowattitunneilla lämmitän pinaattilättyni edelleen mikron sijaan pannulla, runsaassa voissa.
<br /> https://3826432.fls.doubleclick.net/activityi;src=3826432;type=campaign;cat=httpw0;dc_lat=;dc_rdid=;tag_for_child_directed_treatment=;ord=1?<br />

Jaa