Tämä hetki tässä on yksi lempivuodenaikojani. Pakkasessa punaiseksi muuttuvat posket, perintölapikkaiden alla narskuva lumi ja valkoisessa maisemassa leikkivä aurinko. On keskitalvi, mutta silti lisääntyvä valo kujeilevasti vihjailee tulevasta keväästä.

Hiljan havahduin esikoista iltapäivällä päiväkodista hakiessani, että oli yhä valoisaa. Vielä tovi sitten siihen aikaan päivästä oli jo pimeää ja tunkkaista kuin maakellarissa. Yhtä yllättäen luultavammin tänä vuonna tulee myös se hetki, kun kotikerrostalomme eteen istutetut kevätsipulikukat tunkevat ylös vielä routaisesta maasta.

Sisällä kotona kevät jo kukkii. Suomalaisten tulppaanien sesonki yllättää aina joulun jälkeen, mutta totta se on. Kotimaiset tulppaanit ovat taas täällä! Suomessa viljellään yli 200 erilaista tulppaanilajiketta, ja sen ansiosta kausi kestää pitkälle kevääseen. Kimpullinen erivärisiä tulppaaneja on kuin toisi kotiinsa pienen sateenkaaria taikovan yksisarvisen. Se saa aikaan onnellisen ja riehakkaan elinvoimaisen olon. Enkä ole ainut suomalainen, joka niin miettii, sillä kuulemma suomalaiset ovat yhdessä ruotsalaisten ja norjalaisten kanssa tulppaanien ystävien kärkikolmikossa, jos väkilukuun suhteutetaan.

Mitä vanhemmaksi olen tullut, sitä tärkeämmäksi visuaalinen kauneus on mulle käynyt. Se inspiroi, elävöittää ja samalla luo tyyneyttä. Arjessa olen juuri se tyyppi, joka tahtoo kattaa nätisti, vaikka söisi yksin. Ja olen myös se, jolla on lähes aina kotonaan leikkokukkia. Voin hyvin, kun ympärilläni on itselleni mieleistä kauneutta. Väriä, eloa, tilaa ja harmoniaa. Lupasin joskus opiskelijana itselleni, että sitten kun olen töissä käyvä aikuinen, saan ostaa harvojen perjantaikukkien lisäksi kimpun vaikka maanantaina.

Siksi meillä on kukkia yleensä myös vessassa, siinä lavuaarin nurkalla. Lasten seinille kiipeily elää nyt suvantovaihettaan, joten olkkarin pöydällekin on ilmestynyt taas kukkavaasi. Ostan yleensä nipun tai kimpun kukkia, joista sitten jaan erilaisiin astioihin. Kuvissa olen asetellut tulppaaneja muun muassa glögipulloon, suolakurkkupurkkiin, Aalto-vaasiin ja Thaimaasta ihan vain ulkonäön takia tuotuun soodavesipulloon. Näin kukkia riittää ripoteltavaksi kodin jokaiseen nurkkaan – myös sinne vessaan.

Juhlapäivinä käyn hakemassa kukkia kukkakaupasta, mutta arkena nappaan niitä mukaan myös ruokakauppareissuilta. Tulppaanit ovat siitä ihania, että niissä isokaan asetelma ei maksa hurjasti. Etenkään nyt, kun meillä enää ole kissoja, jotka kävivät aina järsimässä ainakin puolet ostamistani tulppaaneista ensimmäisen vuorokauden aikana. Tällä kertaa revittelin ostamalla kolme nippua, jossa kussakin on 15 kukkaa.  Eikä 45 tulppaanille tullut hintaa kuin 21 euroa! Nuo meidän kukat ovat Partaharjun Puutarhalta Pieksämäen läheltä. Kotimainen tulppaani onkin lähikukka, ja lyhyiden kuljetusmatkojen takia kukat ovat tuoreita.

Kiersin tsekaten kaikki lähikauppani sekä lähimmän kukkakaupan, ja jokaisesta – Alepa, S-market, K-supermarket, Lidl ja Herttoniemen kukka – löytyi kotimaisia tulppaaneita. Kaikista lähimpää kukat tulivat kukkakauppaan, jossa oli tarjolla komeita pitkävartisia tulppaaneita läheltä Vihtiä, Onnelan Puutarhasta. Halvin (ja myös eltaantunein) nippu oli S-marketissa, jossa 7 tulppaania maksoi 2,98 euroa. Kotimaisen kukan tunnistaa helposti Sirkkalehti-merkistä, joka on ainut merkki, joka takaa tuotteen sataprosenttisen suomalaisuuden.

Ystäväni eksää on kiittäminen siitä, että vasta joskus lähempänä kahtakymmentä ikävuotta opin hoitamaan ostamiani tulppaaneita oikein. Olin sitä ennen repinyt nipun ympäriltä ruman muovin pois heti kukkien kanssa kotiin päästyäni, vaikka muovin kanssa pitäisi malttaa hetki. Kannattaa nimittäin tehdä niin, että leikkaa kukille uuden imupinnan nappaamalla veitsellä varsista pari senttiä pois. Sen jälkeen ne kannattaa asettaa maljakkoon sen muovinsa kanssa noin tunniksi.

Ystävän eksä kertoi, että kääre antaa varsille tukea sen aikaa, kun ne siinä noin tunnissa ovat imeneet nestejännityksen varsiinsa takaisin. Vasta sen jälkeen muovikääreen voi poistaa. Ja kas, sen jälkeen tulppaanit eivät ole meillä kumarrelleet löysinä. Uusi imupinta tulppaaneille kannattaa leikata parin päivän välein ja samalla vaihtaa vesi. Näin kukista riittää iloa ja kauneutta noin viikoksi.

Tulppaanien lisäksi tänään on muutakin aihetta onneen. Nuorimmainen lapsistamme heräsi nimittäin viime yönä vain yhden kerran! Sitä ei ole tapahtunut koskaan aikaisemmin, ja itsekin sain kokea yli vuoden jälkeen, miltä tuntuu nukkua neljä tuntia putkeen. Olo on suorastaan autuas. Nyt nautin juuri tästä hetkestä ja talvesta, mutta nojaudun silti samalla odottavaisena kohti kevättä.
Jaa