Siihen kului elämästäni yli 32 vuotta, mutta nyt se vihdoin on tapahtunut. Se, mitä muiden puheissa olen kadehtien kuunnellut olevaksi. Olen löytänyt elämääni ensimmäisen luottohenkilön! Minulla ei ole luottokukkakauppiasta, luottokahviloitsijaa tai edes luottokampaajaa. Olen iloinen ja spontaani sekakäyttäjä niiden suhteen. Mutta nyt minulla on luottohieroja, hierontaterapeutti Jaakko Kalke.
Sain vinkin Jaakosta, kun olin ystäväni kanssa kahvilla alkusyksystä. Olin juuri aloittanut kunnon puurtamisen työpöydän ääressä, ja muina Peppi Pitkätossuina heilutun kesän jälkeen keho oli kauhuissaan. Selkäranka oli kuin mutkalle väännetty rautakanki. Kroppa oli samaan aikaan kierossa ja jumissa. Siinä sitten istumatyöläinen voihki kivusta nostaessaan kahvimukia. Ystäväni katsoi tätä säätämistä ja valitteluani hetkisen ja sanoi sitten, että olen selvästi Jaakon tarpeessa.
Suositus oli niin vahva, että varasin saman tien ajan Jaakolle 90 minuutin möyhintään. Ja sen tiesi kymmenessä minuutissa siitä, kun oli mennyt pötkölleen hierontapöydälle. Tässä on hieroja, jota en edes tiennyt etsiväni ja kipeästi tarvitsevani elämääni ennen kuin hän oli jo siinä. Jaakon hieronnan jälkeen tuntui kengän ja maan väliin jäävän kävellessä pari senttiä. Olo oli kevyt, oiottu ja rentoutunut.
Mä olen elämässäni käynyt jos ja minkälaisilla hierojilla. Yleensä kokemukset ovat ihan kivoja, mutta silti jälkikäteen ei tule mieleen varata heti uutta aikaa kuten nyt. Lähinnä olen miettinyt, että mies olisi kotona osannut tehdä saman paremmin ja ilman maksua. Hierojakokemukseni ovat tätä ennen jakaantuneet kahteen leiriin. Toisessa ovat urheiluhierojat, jotka mätkivät selkää jossain hikisessä takatilassa kelmeiden loisteputkien valossa. Ja sitten ovat ne patsulilta haisevat hipelöitsijät, joiden hoitoteho tuntuu pohjautuvan panhuilumusiikkiin. Tolleen karkeasti ja karusti sanottuna.
Jaakossa yhdistyvät kivasti molemmat hierojalta kaipaamani puolet: siinä on sopivasti klassista hierontaa ja ripaus myös sitä hellää sekä rentouttavaa hippiä. Kokemus on kokonaisvaltainen, ammattitaitoinen, tehokas ja myös rauhoittava. Jaakko käyttää hoidoissaan klassisen urheiluhieronnan otteita ja lisäksi venytyksiä, triggerpainantaa sekä syväkudoshierontaa. Jaakko tuntuu pääsevän kiinni sellaisiin kipukohtiin, joita hierojat eivät yleensä tavoita. Mulla esimerkiksi tällainen on syvällä molempien lapaluiden alla.
Ja mikä tärkeintä, Jaakko todella osaa lukea kroppaani ja hieroo sitä kuunnellen. Ei siis mitään lätkimistä, jossa mennään jokaisen asiakkaan kroppa samalla tavalla läpi. Ikinä aikaisemmin mulle ei ole tullut sellainen olo, että klassisen hieronnan ammattilainen todella keskustelee kroppani kanssa. Siis sellaisista asioita, joista minä en osaisi edes jutella. Mä esimerkiksi ajattelin, että ongelmana mulla on yläselkä ja niska, mutta Jaakko lähtikin korjaamaan kroppani kiputilaa jaloista.
Sain kuulla myös aika karua palautetta ryhdistäni, mikä osui ja upposi. Istumatyö on alkanut näkyä kehossani eteenpäin valuneina hartioina ja kyyryselkäisyytenä. Kun on koko ikänsä ylpeänä ottanut vastaan kehuja ylväästä ryhdistään, tämä todella laittoi miettimään sekä työskentelyasentojen että kehonhuollon merkitystä. Mustahan ei mitään lysähtänyttä säkkiä tule! Kroppani asentoa lähdettiinkin palauttamaan oikeille urilleen myös hieronnan avulla. Mä en esimerkiksi ollut tajunnut, että totta kai ryhtiin vaikuttavan myös rintalihakset. Ja jukoliste, mitä kipeitä kohtia etenkin kainaloista löytyikään!
Minä en käy säännöllisesti kampaajalla tai edes kosmetologilla (vaikka syytä olisi skarpata näiden asioiden kanssa haha), mutta hierojasta taitaa tulla kuukausittainen hoitorutiini. Nyt kun vihdoin löysin sen oikean.
Bongasin että teillä on futon. Ollaan tässä itekin semmoista harkitsemassa. Millainen teillä on? Mistä hankittu? Ilmeisesti hyvä? Ihan pihalla olen noista vaihtoehdoista ja että millainen kannattaisi hommata.
Minun luottohierojani asuu toisella puolella Suomea eikä hänen käsittelyynsä siis pääse kuin pari kertaa vuodessa. Mutta toiseen en vaihtaisi. Hän tietää mitä tekee ja opettelee ensin tuntemaan hierottavan kropan ja jumipaikat. Hän myös opiskelee jatkuvasti lisää ja tutkii ja hakee kokemuksia erilaisista hierottavista. Ei ole kovakourainen, mutta ei myöskään silittele. Ja jos pyytää vähän lisää voimaa niin sitä tulee sopivasti. Hän ei runno ja ruhjo.
Minusta kyllä hierojalla käyminen on huomattavasti parempi sijoitus kuin kampaajalla tai kosmetologilla käyminen (en edes tiennyt että joku muukin kuin rikkaat ja julkkikset kävisi säännöllisesti kosmetologilla!!). Aina oppii jotain uutta 🙂
Vähänkö mahtava ajoitus. Ennen blogiin siirtymistä etsin hierojaa, tosin Vaasasta, mutta tämäkin käy, koska tammikuusta oleilenkin myös Helsingissä 🙂
Moi! Voi apua, mä en ehkä ole paras neuvomaan tässä 😀 Futon on hankittu niin monia vuosia sitten, että en oikein muista enää mitään siihen liittyvää asiaa, jota silloin pohdittiin ja selvitettiin. Se meidän käyttämä futonkauppakin on jo hävinnyt Helsingistä. Mutta meillä on siis sellainen, jonka patja on täysin luonnonmatskuja. Paitti en nyt muista, onko niissä missään muovia muutenkaan. Oli ensin sänkykehikkokin (se muuten on myynnissä, ei vaan olla saatu naputeltua sitä vielä Huutonettiin), mutta sitten tarvittiin lisää tilaa sängyn ympärille ja sänky on nyt vain ihan mallia tatamit + patja. Jos nyt hankittais futonia, ehkä harkittaisiin kahta patjaa yhden isojan sijaan. Rullaaminen olisi helpompaa.
Sun luottohieroja kuulostaa mahtilöydöltä hänkin! Opiskelu ja ammattitaidon ylläpito on muuten tärkeää ihan joka alalla. Jaakko oli juuri Costa Ricassa hakemassa uutta osaamista. Vihdoin palasi reissustaan ja sain varattua uuden ajan 🙂
Mäkin näen ainakin tässä vaiheessa elämää hierojan parempana sijoituksena kuin kampaajan tai kosmetologin, vaikka jälkimmäisiäkin elämääni kaipaan tasaisin väliajoin. Ja tiiäkkö, mä taas olen ajatellut niin päin, että hierojalla käyvät vakkarina vain Hollowood-tähdet ja rikkaat 😀 Mutta nuorempana kroppa ei tarvinnut ihan niin paljoa hoitoa, että pysyi vetreänä. Kosmetologilla mä olen käynyt vakituisesti opiskelijanakin, mutta jotenkin kummasti näin lapsiperheellistyttyä taukoa on tullut. Nytkin viime kerrasta taitaa olla pian kaksi vuotta.
No hei, mahtava juttu! Toivottavasti olet yhtä tyytyväinen Jaakkoon kuin minäkin 🙂
Ehkä siihen vaikuttaa vähän myös ympäristö, työ ja luonne. Minä olen aina viihtynyt vähän omissa oloissani, asunut maaseudulla ja työ on ollut sotkuista.
Olenkin aina pulassa jos pitäisi laittautua. Kaapissa ei ole yhtään korkkareita, juhlavaatteita on tasan hääpuku, kansallispuku ja joku musta halpishame hautajaisia varten ja meikit ovat yleensä menneet vanhaksi jo useampi vuosi takaperin 😛 Varmaan jos pitäisi työkseen edustaa ja ulos lähtiessä astuisi aina ihmisten ilmoille olisi ajattelutapakin toisenlainen 🙂
Just tatamien päälle mekin se nyt alkuun laitettais. Nukutaan perhepedissä ja poika alkanut konttailla sängyssä kun herää. Niin ei olis niin pitkä pudotus 🙂 onneks oon vielä jotenki heränny ennen kuin on ihan reunalla.
Porin villa ja peite! Jos joskus hommaan futonin niin ehdottomasti sieltä. 🙂
Niin joo totta! Meidän ei ole sieltä, mutta kyllä, tuota mäkin olen kuullut suositeltavan ja sitä suosisin nyt itsekin!
Haha joo, varmasti vaikuttavat nuokin. Mulla on vaikuttanut kosmetologivakkaruuteen myös se, että kasvojen ihoni oli etenkin nuorena ongelmallinen ja se vaati hoito ja huolenpitoa pysyäkseen balanssissa.