On taas se aika vuodesta, kun reissuroopejen matkakuume on yltynyt niin kovaksi, että erinäisten yöaikaisten nettisurffailujen päätteeksi lentoliput on hankittu, hotelli buukattu ja matkalaukkukin jo haettu ullakolta. Kuten Lähiömutsia Instagrammissa seuraavat jo tietävätkin, lähdemme ensi viikolla Dubaihin! Ja tiedossa on melkoisen erilainen loma ja matkustuskokemus aikaisempiin reissuihin verrattuna. Ai että ollaan innoissamme!

Dubai vaikuttaa kiehtovalta kaupungilta, jossa arabikulttuuri sekoittuu länsimaiseen överiluksukseen. Siellä on maailman korkein rakennus ja jättimäisiä ostoskeskuksia, joiden sisällä on laskettelukeskuksia. Laskettelukeskuksia! Se on kuin aavikolle ennätysnopeasti rakennettu Los Angeles, jossa katumaastureiden kromi kiiltää ja kultakorut kilisevät. Toisaalta se on vastakohtien kaupunki, jossa toisien perusolettamuksena on omistaa kymmenen merkkilaukkua, kun ulkomaalaisilla työntekijöillä ei tunnu olevan edes ihmisoikeuksia.

Itse olen viimeksi ollut Persianlahden rannalla lapsuuden perheeni kanssa 19 vuotta sitten, vuonna 1996. Lomailimme silloin Bahrainissa, josta postauksen kuvatkin ovat. Bahrain oli yksi lapsuuden vaikuttavimmista matkakohteista juurikin sen vastakohtien takia. Kun toisaalla minareetista kuului rukouskutsu, toisaalla korkokengillään sipsuttelevat hunnutetut naiset ostivat Mäkkäristä kokista. Kaikista parhaiten muistan illat, kun istuimme paikallisen kadun varrella vain katsellen ympärillä pulppuavaa elämää. Ne tuoksut sekä äänet ja se tunnelma!

Vaikka meidän lapsemme eivät varmasti tule muistamaan tätä reissuamme Persianlahden rannalle, uskon kulttuurikokemuksen silti jättävän pysyvän jäljen koko loppuelämäksi. Perheille Dubai on myös hyvä lomailukohde. Lämpö ja aurinko on aina varmaa, eikä lentoaika ole ihan kohtuuton. Siellä on kuulemma niin siistiä, että metron lattioita voisi nuolla. Varkauksia tai pakkomyyntiäkään ei juurikaan ole, sillä paikalliset ovat niin varakkaita, ettei heitä turistien hilut kiinnosta. Tuttavaperhe oli muutama vuosi sitten reissussa juuri Minihen ikäisen vauvan kanssa, ja heiltä tuli iso peukku kohdevalinnalle. Myös kaikkien reissupirkkojen äiti, Salamatkustajan Satu peukutti Dubaita (ja ihanana kaivoi mulle Dubaista Mondoon kirjoittamansa jutun lukemiseksi, kiitos!).

Ja voi kuulkaa, minkälainen hotelli meillä on. Oli aika, kun vähän naureskelin ”millainen hotelli teillä on” -kysymyksille. Että mitäs sillä on väliä, kun siellä vain käydään nukkumassa. Sitten perheeseen tuli lapsi, ja yhtäkkiä olikin ihan kiva, että hotellissa oli lasten kahluuallas ja mahdollisuus syödä aamupala. Ja nyt on meininki niin överi, kuin Dubaissa vain voi olla. Kävi nimittäin uskomaton tuuri, kun bongailtuamme kuukauden ajan halpoja hotellitarjouksia, tuli vastaan uskomaton diili huoneesta viiden tähden hotellissa. Jopa niin uskomaton, että mua vähän jännittää, onko meitä kusetettu. Toivottavasti ei, sillä sinne me olemme menossa, muina aavikkoprinsessoina ja öljysheikkeinä!

Lomasuunnitelmat ovat siis nämä: Nukumme paljon, nautimme auringosta sekä toisistamme ja syömme joka päivä kasan taateleita. Mutta mitä muuta Dubaissa kannattaa tehdä, nähdä ja kokea? Entä missä ravintolassa käydä? Libanolilainen sapuska on varmasti meidän perheen makunystyröihin osuvaa.

Kuulen myös mielelläni kokemuksia muilta imeväisikäisen kanssa Dubaihin matkustaneilta. Vaikka muuten pukeutumisen pitää toki olla peittävää, julki-imettämiseen kuulemma suhteudutaan positiivisesti. Onko tosiaan näin? Koen kuitenkin, että mieluiten käytän mahdollisuuksien mukaan imetyshuoneita, joita ymmärtääkseni löytyy esimerkiksi ostoskeskuksista. Miten muut ovat tissihommat hoitaneet? Entä onko vaunujen mukaan ottaminen ihan pölö idea? Ennen ei ole tullut mieleenkään ottaa kuin kantovälineet mukaan reissuihin, mutta tilanteet muuttuvat ja nyt meillä on yhtäkkiä pikkutyyppi, joka nukkuu päiväunensa parhaiten vaunuissa. Nevö sei nevö.

Jaa