Meille pääsiäiseen ei kuulu kristillisiä perinteitä, vaan meininki on enemmän tipunkeltaista. Samalla tavalla kuin joulukin, pääsiäinen on mukava miniloma rakkaiden kanssa. Tontut vain korvautuvat pupuilla. Joulusta poiketen pääsiäiseen ei meillä kuitenkaan kuulu erityisiä perinteitä. Se vähän harmittaa.

Yrittäjäperheen lapsena olen tottunut siihen, että pääsiäisenä ollaan töissä. Lapsuudessani kylvimme kyllä rairuohon, johon laitettiin nököttämään keltaisia tipuja. Pajunkissat käytiin hakemassa pellonvierustalla kasvavista pajuista. Oksat koristelimme siskon kanssa kreppipaperilla. Puimme itsemme trulleiksi ja kahvipannut käsivarrella kuljimme maitokärrykyydillä virpomassa eli trullittamassa Pohjanmaan tapaan vasta pääsiäislauantaina. Muniakin maalattiin ainakin joinain vuosina. Meillä oli oikein sellainen munanmaalausteline.

Lapsuuteni perinteitä noudattaen mies on myös tänä pääsiäisenä tehnyt pitkiä työvuoroja. Rairuohosta en edes haaveillut, sillä kissamme olisivat pemistäneet ruohokipot pitkin pöytiä ja lattioita. Lapsen päiväkodissa kasvattamat oraat kestivät kissaperheolosuhteissa poikkeuksellisesti melkein vuorokauden. Pajunkissoja en ole uskaltanut poimia lähimetsistä, kun en oikein tiedä, missä luonnonsuojelualueen rajat menevät. Niinpä kylässä piipahtanut äitini halusi ostaa meille pajunkissoja Hakaniemen torilta, mikä tällaisesta maalaislikasta tuntui vähän nurinkuriselta. Trullituspuuhista ei edes haaveiltu, kun eihän täällä kukaan olisi ymmärtänyt paikallisesta aikataulusta jälkijunassa kulkevia noitia.

Mutta munia sentään maalattiin mekin! Yllätyksekseni muistin yli 20 vuoden tauon jälkeen, miten munista tyhjennetään sisältö mahdollisimman pienillä rei’illä. Itse yritin koristella muniin jotain pientä piiperrystä, mutta tajusin nopeasti, että lapsen ronskilla taktiikalla tulee paljon mielenkiintoisempaa jälkeä. Niinpä minäkin sotkin ensin käteni maaliin ja sen jälkeen pyörittelin kananmunaa käsissäni. Jäljestä tuli kauniin marmorinen. Paksumpi panssari syntyi, kun kaksivuotiaan inspiroimana pyörittelin munaa pöydällä, jossa oli luovassa räjähdystilassa kaikkia värejä. Komiat munat ja sotku tuli!

Miten te vietitte pääsiäistä? Olisi kiva ensi vuotta ajatellen pohtia, mitä lapsiperheellisen pääsiäisperinteitä voisi ottaa osaksi omaa lomaa. Ei kai sen mitään erityistä tarvitse olla, kunhan toivon lapselle jäävän jonkun muistijäljen lapsuuden pääsiäisistä. Vaikka puputeemainen piknik olohuoneen lattialla voisi olla osa meidän pääsiäistämme.

Jaa