Tähän aikaan vuodesta mä yleensä kilisyttelen neulepuikkoja aina kun mahdollista ja suristan ompelukonetta yömyöhään. Ihan muutaman päivän päästä joululahjapajassa päästäisiin siihen vaiheeseen, jossa nostaisin keittiössä jauhopurkit pöydälle. Tällä tontulla pitää vuodenvaihteeseen asti kuitenkin melkoista hoppua, joten tänä vuonna olen ulkoistanut joululahjojen tekemisen muille ja ostan paketoitavat valmiina.

Mutta jo te olette onnistuneet järjestämään loppuvuotenne aikataulut vähän järkevämmiksi ja lahjapajatonttuilu kiinnostaa, tässä muutama vinkki itse tehtyihin joululahjoihin.

Ruokalahjat toimivat aina. Suklaakeksiainekset lasipurkissa on kaunis ja hauska lahja. Siinä keksien kuiva-aineet laitetaan purkkiin päällekkäin ja lahjan saajan ei tarvitse kuin lisätä voi sekä kananmuna ja taikina on valmis. Kuvan kuiva-ainesekoitukset tein Bakerellan ohjeella.

Mysli on hyvä lahja kesät talvet. Tähän ohjeeseen saa lisää jouluisuutta lisäämällä joukkoon esimerkiksi kuivattuja punaisia marjoja tai juhlapyhien kunniaksi sokerihuurrutettuja kuivahedelmiä.

Kuvat: Kotoliving, Pinjacolada

Lapsiperheitä ilahduttaa varmasti Kotolivingin Jonnan washiteipeillä tekemä aakkosjuliste. Jos meillä ei olisi jo omasta lapsuudestani säilynyt suloinen aakkosjuliste, tekisin minäkin tämän kotiamme kaunistamaan ja lastamme viisastuttamaan. Mutta ehkä teen aakkosjulisteen viereen washiteipeillä numerojulisteen!

Beigeruskea kankainen laatikkokeinu on ollut meillä hittikamaa niin Minimen kuin pienten vieraidenkin keskuudessa. Ja mikä parasta, se mahtuu tuomaan iloa pikkiriikkiseenkin asuntoon. Meidän nallekuvoinen keinumme on Pampesa Oy:n aikoinaan valmistama ja Oi mutsi mutsin Elsalta saatu. Tuo kuvan raikkaan sinertävä keinu on taas blogikollegani Pinjan äidin tekemä. Sellaisen tekemiseen löytyy tarkat nikkarointi- ja ompeluohjeet Pinjan tontilta Pinjacoladasta.

Tekemäni tupsulliset kangashuivit olivat eniten käytössä syksyllä, mutta ainakin täällä Helsingin voittopuolisesti plussakelisessä joulukuussa niillä pärjää hyvin villahuivien sijaan. Vaikka päiväkotiarjessa Minime puetaan kauluriin, kylille lähtiessämme hän itse valitsee mieluiten huvin.

Piparireunakuvioinen pipo alkaa olla Minimelle vähän liian nafti. Saattaakin olla, että uskaltaudun kokeilemaan uudestaan, miten vallan suloisen Muita ihania -blogin pipo-ohje puikoillani tällä kertaa käyttäytyy. Viimeksi kun Minimen kummitädille tarkoitetusta piposta tulikin sopiva yksivuotiaalle itselleen. Jos sinulla on isoa ja pientä päätä pipotettavana, kokeile ihmeessä myös ohjetta. Silloin ei haittaa, jos siitä tuleekin erikokoinen kuin piti.

Ahkerat virkkuukoukun omistajat ehtivät väkertää ennen joulua vielä monta virkattua lasten lipallista villamyssyä. Ja kun tekee kuten fiksut lukijani osasivat neuvoa ja lisää valmiin myssyn sisään esimerkiksi fleecekaitaleen, myssystä tulee lämpimämpi eikä se myöskään kutita.

Mitä teidän joululahjapajoissanne valmistuu tänä vuonna kuusen alle laitettavaksi?

Jaa