Sain nimittäin vihdoin päätettyä ja hankittua vuodevaatteet lapsen sänkyyn. Muutamia viikkoja sitten pinnasänky kannettiin ullakolle ja tilalle sieltä kaivettiin lastensänky. Siinä samalla makuuhuoneessa vaihdettiin järjestystä, mikä olisi pitänyt tehdä jo pinnasängyn kanssa. Huonekalut on nyt sijoitettu järkevämmin, mutta lakanapohdinnan tilalle tuli uusi länsimaisen ihmisen jättikokoinen ongelma: tapetti. Lapsen sänky on nyt seinustalla, jolla ennen sijaitsi kaapisto. Ja seinä sen takana on jäänyt remontissa juuri sen näköiseksi, että kaapiston taakse se jää.
No nyt se on paraatipaikalla, joten jotain tarvitsee tehdä. Koska kyse on vain yhdestä seinästä, josta siitäkin osa menee leveälle ovelle, seinän kanssa voi vähän irrotella. Tapetissa siis saa olla myös väriä ja kuviota. Mutta ettei ihan hullutteluksi menisi, pitää tietenkin ottaa huomioon, että lapsi vaipuu uneen tapettia tuijotellen. Nämä mielessä lähdin siskoni vinkkaamana ensimmäiseksi tapettiseikkailulle Ellokselle*. Sieltä löytyikin niin hyvä valikoima tapetteja, että suurin osa keräämistäni vaihtoehdoista on Ellokselta. Ja mikäs siinä, saisin omista ostoksistani vähän takaisin affi-tuloina.
Osassa tapettivaihtoehtoja on vähän liiankin pliisu meininki, joistakin taas saattaa tulla väriyliannostus pidemmällä tuijottelulla. Haussa on ajaton, ryhdikäs ja näyttävä tapetti peruväreillä. Näillä kriteereillä kolmenkärjessä on Marimekko Karkulaiset, Isak Tingleby red/blue ja Ferm Living Mountain friends. Lähiöjeppe oli yllättävän samoilla linjoilla, mutta tykkäsi myös Ferm Livingin Marionetesta – siitä samaiseseta kuosista, josta tykkäsi lakanoissakin. Niin kovin komeita niistä on kuitenkin jokainen, ja siksi kai olen vaihtoehtoja läpikäydessäni joka kerta vähän eri mieltä kärkikolmikosta. Olenkin nyt helposti vietävissä. Mites on, jos meidän tapettimaut kohtaavat, mikä näistä on sinun mielestäsi se kaikista parhain lapsen uninurkkaa sävyttämään? Tai tuleeko mieleen joku kollasikuvien tyyliä edustava tapetti, jota en ole listalleni löytänyt?
Ferm Living In the rain*, Wallpaper by Ellos Felicia*
Ferm Living Marionette*, Ferm Living Ferris*
Butique Boulevard, Isak Tingleby red/blue
Ferm Living Dotty*, Decor Maison Queen 3221*
Ferm Living Robots*, Birds in Paradise Blue
Ferm Living Mountain friends*, Wallpaper by Ellos Bonnie*
Ferm Living Halerquin*, Wallpaper by Ellos Felicia*
Ottaisin tuon kolmosen, vaikka onkin vähän lapsekas. Mutta se näyttää niiin kiinnostavalle, että sitä jaksaisi tuijottaa monta tuntia ja keksiä mahtavia satuja. Toi jänö on selvästi menossa syntymäpäiville, viettämään vappua ja tulossa markkinoilta. Peura taas on matkalla tanssiaisiin mutta hukannut kauniin prinsessan. Tai ehkä hän onkin presidentti, joka on valmiina avaamaan valtiopäivät….
Ykkönen, kolmonen ja seiska miellyttää omaa silmää. Meillä on eläinaiheisia seinätarroja koristamassa tytön uninurkkausta.
E
Se on kyllä ihana, juurikin tuon tarinallisuuden takia! Muistan itse, miten tuijottelin lapsuudessa oman huoneeni värikkäitä eläintapetteja satuja kehitellen. Tuotta kolmosessa on samaa henkeä kuin tuossa Ferm Livingin Mountain Friendissä (13), mutta sinisävyisenä se istuisi paremmin toiveisiimme perusväreistä (ja sopivuudesta petivaatteiden kanssa).
Seinätarrat ovat kivoja nekin! Ja ne olivatkin meillä alkujaan mielessä, mutta nyt kun seinä pitää joka tapauksessa joko maalata tai tapetoida kokonaan, jätetään tarraleikit johonkin toiseen aikaan ja paikkaan.
Isak Red/Blue on ihanin! 🙂
Entäs joku näistä:
1
2
3
4
5
Nyt just munkin mielestä se on ykkösenä – katsotaan, mitä huomenna olen mieltä 🙂
Joo! Etenkin vitonen on mahtava! Se olisi kiva myös eteisen käytävään, hmmm…
Meille tulee tämä: https://www.google.fi/search?q=lilleby+tapetti&ie=UTF-8&oe=UTF-8&hl=en&client=safari#hl=en&q=boråstapeter+lilleby+tapetti&spell=1&biv=i%7C13%3Bd%7Co3p0yTmoDBDjCM%3A
Jös, ei menny linkittäminen ihan putkeen, mutta lillebyn lintutapetista on kyse!
Meillä on Boråsin Lilleby tapetti ja se on IHANA! http://www.borastapeter.se/fi/mallistot-lilleby/tapetti-2652/
Ei liian lapsellinen, ja ihastuttaa äitiäkin joka päivä 🙂
– Laura
Inhoan tapetointia ja tein pelinaisen ratkaisun: vaalea perustapetti ja sen päälle tapettitarrat. Pojalle planeettoja, avaruusalus ja tähtiä, tytölle metsän eläimiä. Kun alkaa kyllästyttää niin voi repiä tarrat pois ja jatkaa pelkällä tapetilla. Mutta jos jaksaa sitten vaihtaa tapetin, kun lapsi on liian iso, alkaa vain muuten kyllästyttämään, niin mun valinta olisi ehdottomasti jompi kumpi Elloksen Felicia. Oikein sopiva satumetsä leluille, mutta ei ole liian vilkas että lapsi ei suostuisi alkaa nukkumaan.
Vaikka olenkin suuri mustavalkoisuuden ja modernismin ystävä, niin tässä tapetissa on sitä jotain. Ei varsinainen lastentapetti, mutta paljon tutkittavaa ja hyvää mieltä kuitenkin. http://verkkokauppa.seinaruusu.fi/epages/seinaruusu.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/20120309-11092-90674-1/Products/386014
Hei sä oot vaihtanut fonttia, kiva on! Mä inhoan oman blogini fontin ääkkösten pisteitä ja olen pohtinut, että pitäisi vaihtaa fontti. Ja itse asiaan: Eikös ole niin, että te jaatte huoneen Minin kanssa? Silloin mä valitsisin ehkä sellaisen tapetin, joka ei ole leimallisesti lastentapetti. Siis jotain noista kukista tai kolmioista.
Minä ottaisin sinisen ruusutapetin, se on todella kaunis, samaan aikaan klassinen ja rohkea. Eikä liian lapsekas kuitenkaan.
Sitten minulla oli toinenkin asia, anteeksi kun tuon sen esiin tässä tapettipostauksessa mutta oletan sinun lukevan tämän todennäköisemmin kuin tuolla alempana, jossa aihetta sivuttiin. Mielestäni sait Vauvan av-palstalla osaksesi asiatonta ryöpytystä, anonyymikeskustelut aiheuttavat joskus ihmisissä todella inhottavia reaktioita. Aivan tarpeetonta nälvintää. Yksi kysymys siellä kuitenkin oli, jota minäkin olen blogisi kohdalla miettinyt monta kertaa. Että ovatko saamasi sponsorituotteet, affi-alennukset ja vastaavat materiaaliset edut todella sen arvoisia, että olet menettänyt paitsi omasi, myös lapsesi yksityisyyden? Minä, joka en sinua tunne laisinkaan, tunnistan sinut ja lapsesi metrossa, tiedän missä asutte, tiedän millainen koti teillä on, tiedän sinun ja lapsesi oikean nimen, tiedän työpaikkasi, lapsuudenkotikaupunkisi, yksityiskohdat synnytyksestäsi, sen millaiset vaunut ja millainen polkupyörä teillä on jne jne. Ja tämä kaikki informaatio on tullut ainoastaan blogiasi lukemalla. Ja nyt kun blogillasi on mainonnan kautta paljon lukijoita, todella iso joukko ihmisiä tietää nämä samat asiat sinusta. Hirvittääkö se ikinä itsesi tai Minimen puolesta? Onko miehesi ja muu lähipiirisi ookoo blogijulkisuuden kanssa? Saatko blogistasi niin paljon materiaalista/rahallista etua, että erityisesti oman lapsesi yksityisyyden katoaminen on sen arvoista? Anteeksi jos kuulostan syyllistävältä, minun on vain niin vaikeaa käsittää tätä kuviota että olisin iloinen jos vähän avaisit ja pohtisit asiaa täällä blogissasi. Kiitoksia ja mukavaa syksyä!
Emmi
Ihania tapetteja…mullakin oli valinnan vaikeus kun piti pojan huoneeseen valita tapetti. Päädyin sitten tähän tapeettiin (http://fiona-walldesign.com/wallpaper/Light__Bright/Fiona_Light__Bright_351627(351627).aspx) että siitä saa sitten harjoitella laskemaan numeroita kun sen aika tulee ja noi pöllöt on kivoja;) ja sekin että se menee pojan lisäksi tytöllä jos semmoinen meille joskus tulee 😉 hyvää syksyä 🙂 -Elisabet
Voi, se on kyllä kaunis! Ei ole edes niin lapsekas, että tarvitsisi lasta tekosyyksi tapetin hankkimiseen 😀
Joo, se on tosi nätti! Paula tuossa ylempänä jo tapetista kertoikin. Myös värivaihtoehdot ovat kivat ja raikkaat.
Orla Kielyn tapetit vois myös olla jotain. Ei niinkään lapsille suunnattuja, mutta silti siihenkin sopivia. http://www.harlequin.uk.com/orla-kiely-wallpapers.aspx
Ihan totta, sisustustarratkin olisivat hyvä ratkaisu. Mutta kun nyt kerran pitää tapetointihommiin ryhtyä, ryhdytään kunnolla 😀 Onneksi seinäala on myös niin pieni, ettei uudelleentapetointi vuosien päästä olisi iso tai kallis homma. Tosin noi Feliciat ovat kyllä nättejä molemmat ja juurkin sitä, mitä haetaan.
Ihana kun osasit ajatella meidän huvikumputyyliä, vaikka mustavalkoisuuden nimeen vannotkin! Ja toi tapetti on vallan ihana, sitä kävinkin jo aikaisemmin katsomassa, mutta ei mukamas mennyt ihan siihen perusvärejä-vaatimukseen. Mutta nyt kun katsoo uudestaan, niin johan tuli uusi vaihtoehto monien muiden hyvien tapettivaihtoehtojen rinnalle!
Joo, näin tein ja fonttia vaihdoin! Samalla sain vihdoinkin otettua sen hämmennystä aiheuttaneen tossu-kuvan pois tuolta taustalta 😀 Mä kävin oikein ihmettelemässä sun ääkkösten pisteitä, mutta ihan neutraalein fiiliksin haha! Mutta joo, jaetaan huone MInimen kanssa. Mutta ehkä just siksi ollaan ajateltu myös jotain leimallisesti lastentapetti. Että olisi sitten edes se yksi nurkka hänen omansa, kun ei omaa huonetta voida tarjota. Ja ei siinä – tykkään lapsekkaista kuoseista ihan itsekin!
Totta, sininen ruusutapetti on samaan aikaan klassinen, rohkea että kaunis. Ei pysty päättää!
Yksityisyydessä pidän rajan siinä, missä se perheeni mielestä on sopiva. Polkupyöräni, työpaikkani, lapsuudenkotikaupunkini, vaunumme (joista en ole muuten kirjoittanut, mutsibloggaripisteet laskee haha) jne. eivät ole asioita, joista en tahtoisi kertoa. Herttoniemeä boostaan mielelläni, kodistanikin väläyttelen silloin tällöin palasia, vaikka tämä ei sisustusblogi olekaan. Tarkan osoitteen selvittääkseen pitää jo stalkata. Oma nimeni ei todellakaan ole salaisuus. Lapseni nimeä en ole täällä kertonut, joten sen tietääkseen pitää kysyä googlelta. Vaikka ei se hänenkään nimi ole mikään valtiosalaisuus. Ihan yleinen nimi.
Avoimuus äitiyttä koskevista asioista, niistä ehkä vähän myyteistäkin, ei ole mulle ongelma. Olen muinoin kirjoittanut kolumnejakin, joissa valotetaan omia mielipiteitä, ajatuksia, kokemuksia ja heikkouksia. Niissäkin muusana toimi monesti lähipiirini. Lapsestani kerron vain sen, minkä kokisin ookooksi tilanteessa, jossa oma äitini olisi kertonut niitä samoja asioita minusta. Jotkut niistä ovat isompia juttuja, jotkut pienempiä, kuten se, etten käyttäisi blogissani vaippa- tai pottakuvia. Vaikka itsestäni julkaistuna tuollaiset lapsuuskuvat eivät haittaiskaan. Muuten kuvat lapsestani koen kauniiksi kuviksi, joista voisin pitää amatöörivalokuvausharrastajan tunnelmakuvablogia, jos en äitiysblogia pitäisi. Valokuvaajasuvun jäsenenä olen itse tottunut valokuvattavana olemiseen lapsesta lähtien. Kuvia onkin ollut esimerkiksi lehdissä.
Media-alan sekatyöläisenä leipä on todella pieninä ja epävarmasti saatavina palasina maailmalla. Siinä sopassa blogistani saamilla tuloilla on jonkin verran merkitystä. Se ei kuitenkaan tarkoita, että olisin myynyt perheeni yksityisyyden. Blogissani kun voin ihan vapaasti päättää, mitä siellä elämästämme näkyy ja mitä ei. On blogiminä Lähiömutsi ja se oikea minä, jonka tuntevat vain läheiseni.
Mieheni ja lähipiirini ovat kannustavia bloggaamisen suhteen. He ovat tsempanneet niinä monina hetkinä, kun tuntuu, että tämä työharrastus vie ihan liikaa voimia ja aikaa. Niin kliseistä kuin se onkin, ilman heitä Lähiömutsia tuskin olisi enää olemassa.
Tyylikäs ja eleetön, mutta just kivasti lapsekas tapetti! Ja opetuksellinen puoli siinä samassa – nerokasta!
Ooh, niin paljon kauniita tapetteja, niin vähän seiniä tapetoitavaksi!
Sama vika.:)
Kolmonen sopisi, jos ajattelee myös, että sitä nukkumaan mennessään katsellaan, mutta ei kuitenkaan ihan väritön.. Pitäisitkö / olisiko mitään vaihtiehtoa, missä olisi enemmän vihreää? Joku satumetsämäinen tms. Vihreä väri rauhoittaa nukkumaan mennessä, mutta siinä voisi olla enemmänkin väriä ja yksityiskohtia kuin kolmosessa. 🙂
-Kirpun äippä
Hups, puhuinkin nelosesta enkä kolmosesta! Vaikka tuo kolmonenkin hieno on, mutta melko väritön.
-Kirpun äippä
😀 Kun luki otsikon, ja muutaman ekan rivin… Tuli sellanen mieleen että teillä on ollut niin paha oksennustauti, menee tapetitkin vaihtoon. Onneksi ei sentäs aivan… 😛
Meillä on tätä http://www.tapettitalo.fi/mallit/61763.html Pöllöt ovat suosikkeja!
Tajusinko ihan väärin tän lakanajutun, että lapselle tulee vain yhdet lakanat? Vai häh? 😀
Me laitettiin juuri pari viikkoa sitten Isakin Tingleby ja se on kyllä hieno! Sellaisen huomion tein, että luulin kuvan perusteella kuvien olevan isompia. Yhden talorivin korkeus on noin 10 senttiä, kuvassa oleva huonekalu vähän hämää. Hieno ja pirtsakka tapetti joka tapauksessa!
Miksi tossukuva on aiheuttanut hämmennystä? :p
Kiva kirjoitus taas kerran. Meiillä myös etsinnässä jokin kiva tapetti lapsen huoneen piristykseksi. Kärki kolmikko ni tässä 1. Ferm Living Ferris 2.Ferm Living Dotty 3.Ferm Living Tiny Train. Uskoisin että jokin näistä voisi kotiutua meillekin. Oikeastaan voisin kelpuuttaa näistä minkä vain.
Kiva kirjoitus taas kerran. Meiillä myös etsinnässä jokin kiva tapetti lapsen huoneen piristykseksi. Kärki kolmikko ni tässä 1. Ferm Living Ferris 2.Ferm Living Dotty 3.Ferm Living Tiny Train. Uskoisin että jokin näistä voisi kotiutua meillekin. Oikeastaan voisin kelpuuttaa näistä minkä vain.
Meillä laitetaan seinään Ferm Livingin Marionette ihan näillä näppylöillä! 🙂 Pelkäsin ensin, että tuleekohan siinä koko huone täyteen pieniä tyyppejä jotka vilistää silmissä, mutta ei! Se on aivan tosi kiva, varsinkin kun pieni tyyppi 1v4kk rakastaa sitä ihan hulluna!!! Pari iltaa meni tuijotellessa pelkkää rullaa, ja sitä miten siinä edelleen pönöttää se panda ja kissa ja kettu…ja kato, siinäkin on panda… 🙂
Koska tapetissa on niin montaa eri sävyä, saa lastenhuoneen sisustettua tosi kivaksi, mistä sitten sattuu tykkäämään. Ite löysin just tuon pohjavärin väristä verhokangasta, josta tulee pikkasen väriä muuten valkoisten seinien kaveriksi. Ja sen lisäksi löysin keskisen vesan kaupasta lastenkangasta jossa oli pieniä oransseja kettuja, josta tulee ehkä tyynyjä.
Lisäksi tapetin pinta tuntuu erittäin kestävältä, joten sitä saa hinkata leluilla tai märällä rätillä (pestävä pinta) aika paljon jos sitä yrittää puhki saada! Me tilattiin se Tapetti1:sestä. Hyvä palvelu ja nopea toimitus! 🙂
– Heidi
Nelonen on kyllä nätti ja raikas – vaikka kiva on kolmonenkin 🙂 Satumetsä kuullostaa just kivalta, vielä ei vain ole moista tullut vastaan. Vaikka muuten kivoja tapetteja on niin, ettei vieläkään olla osattu tehdä lopullista päätöstä.
:DDD Se vasta olisikin ollut jotain!
Pöllöt vaan toimivat aina!
No ei nyt sentäs yhdillä ajateltu pärjätä, joten väärin ymmärsit 😀
Hyvä kuulla kokemuksia siitä, sillä se on vahva suosikki. Mutta äh äh. Harmillista, jos talokuvion korkeus ei olekaan se, mitä kuva antaa ymmärtää.
Mäkin voisin kotiuttaa näistä kaikista minkä vain. Ja se tässä onkin ongelmana 😀
Marionette on kyllä ihana! Mä olenkin kuullut, että Ferm Livingin tapetit kestävät hyvin myös lapsiperheessä – kiva saada asiaan vielä lisää varmistusta. Mutta kangas, jossa on pieniä oransseja kettuja, oih! Munkin on päästävä Vesan kauppaan!
Meillä on Karkulaiset lähes alle kaksivuotiaan huoneessa. Se on huippu. Sitä pystyy puhdistamaankin, ja ilme on raikas.