Kun tuli ajankohtaiseksi hankkia Minimelle syöttötuoli, mulla oli jo visio valmiina: meidän menneitä vuosikymmeniä, suomalaista designia ja retroromantiikkailottelua henkivään keittiöömme ei kelpuutettaisi kuin Ben af Schulténin Artekille suunnittelema syöttötuoli.
Se löytäisi paikkansa vaivattomasti Alvar Aallon niin ikään Artekille suunnitteleman pöytäryhmän ympäriltä, Maija Isolan 60-luvulla Marimekolle suunnittelemien Satula- kuosisten verhojen katveesta ja Yki Nummen 50-luvulla suunnitteleman Lokki-valaisimen alta. Siinä ihanassa suomidesignidylissä nokkamukit eivät kaatuilisi eikä puuroa hierottaisi hiuksiin.
Pieni googlaus istutti mieleeni kuitenkin epäilyksen. Vaikka Artekin syöttötuoli on kaunis, se ei kuulemma ole käytännöllinen. Joidenkin vanhempien mukaan tuoli myös kaatuisi helposti. No, ja joidenkin mielestä se on tukeva kuin mikä, mutta epäilys oli jo herännyt. Päätin, että jos hyväksyn keittiössämme modernit sähkölaitteet, eiköhän tältä vuosituhannelta oleva syöttötuolikin menisi.
Ratkaisu syöttötuolipulmaan löytyi Vauva-lehden ystävätilauksesta. Vuosi sitten siellä oli tilaajalahjana Brion Sit-syöttötuoli. En muista tarkkaa tilaushintaa, mutta selvästi vähemmän se oli kuin syöttötuolin hinta kaupassa. Niin ja lisäksi saatiin vielä se reilun vuoden tilausjakso Vauva-lehteä. Että jos Vauva-lehti tai joku muu Sanoma Magazinen lehti kiinnostaa, ystävätilauksien kanssa kannattaa kikkailla vaikka naapurin rouvan tai lähellä asuvien kavereiden kanssa. Nyt Vauvan tilaajalahjaksi voi valita esimerkiksi Manducan kantorepun, Brion pinnasängyn tai Block-lampun.
Vaikka saimme periaatteessa ilmaiseksi lähes 200 euron syöttötuolin, ei se halvaksi silti tullut. Setistä nimittäin puuttuivat turvakaari sekä tarjotin, jotka ovat oleellinen osa tuolin toimivuutta – ja hinnaltaan yhteensä lähemmäs sata euroa. Ongelmana oli myös se, että vuosi sitten syöttötuolia ja sen osia oli tosi kehnosti saatavilla. Nyt meininki on jo toinen, ja tuolia näyttäisi olevan hyvin saatavilla nettikaupoissa, kuten Lekmer.fi:ssä, jonka valikoimista tuoli löytyy mustana, valkoisena ja punaisena.
Aivan ehdoton lisävaruste syöttötuolin kanssa on ollut tarjotinosa. Sitä voi näppärästi säätää lapsen koon mukaan mahdollisimman lähelle vatsaa. Näin ohivuodot pystyy minimoida aika hyvin – ainakin jos vertaa ilman tarjotinta aikaansaatuun sotkuun. Tarjotin on ihan kuin tehty ruokapöytämme kanssa kaveeraamaan, sillä se sujahtaa sen kanssa päällekkäin, jolloin syöttötuoli vie pienessä keittiössä mahdollisimman vähän tilaa. Syömisen jälkeen tarjottimen saa helposti irti syöttötuolista pesua varten.
Tarjottimen pesemiseen kuitenkin liittyy ainoa miinuspuoli, jonka olemme reilun puolenvuoden käyttökokemuksella Brion Sitistä löytäneet. Tarjottimen pinta on röpelöinen, mikä varmasti estää astioiden liukumista, mutta samalla jumittaa tahrat kiinni itseensä. Jos on pupellettu menemään vaikka porkkanaa tai tomaattia, sen kyllä näkee tarjottimesta pesunkin jälkeen. Välillä liotammekin tarjottimen kloriitissa, minkä jälkeen se on putipuhdas ja kuin uusi. Olisi kuitenkin kivaa ja etenkin käytännöllistä, jos tarjotinosaksi voisi valita jonkun muun värin kuin valkoisen.
Muuten puinen ja teräksinen syöttötuoli on helppo puhdistaa. Kuivahtanutta puuroa ei ole tietenkään helppo putsata mistään, mutta epätoivonhetkiä tuolin ja rätin kanssa ei ole koettu. Toki muovinen syöttötuoli olisi se kaikista helpoin putsattava, kun sen voisi kantaa suoraan suihkuun lapsineen päivineen safkailun jälkeen. Sen verran sisustusronkeli kuitenkin olen, että olen valmis ahertamaan rätin kanssa pidempään, jotta syöttötuoliksi voi valita kivan ja aikaa sekä lapsitermiittejä kestävän tuolin.
Ollaan Minimen kanssa päästy kokeilemaan monia syöttötuoleja ravintoloissa ja kavereilla, ja rankkaisin meidän tuolimme niistä parhaaksi. Tottumuksella on varmasti siihen osansa. Brion syöttötuolin parhaudesta on kuitenkin oltu samaa mieltä Ruotsissa, jossa Vi Föraldrar -lehden ja Ruotsin Teknisen Tutkimuslaitoksen testissä Brio Sit sai parhaat pisteet.
Tykkään! Ehdotomman hyvä ja asiapitoinen postaus, ja näkee että tässä kirjoittaja tietää asiansa! 🙂 Minimellä on loistavat ruokailutilat, ja silti on mahdollisuuksia roiskaista ruoat vielä pöydällekin, mistä ne on kuitenkin helppo pyyhkäistä. Vähän miinusta siitä ettei ole yhtään kiinteää seinää lähellä, johon voi töpöttää mukavasti vaikka leivällä, tai kopsuttaa porkanaa, mutta on tuossakin sovellusmahdollisuuksia. Ja laarista löytyy aina ne kivoimmat yllätykset. Iloisia ruokailuhetkiä! Plussaa on se että M näkee ulos, mutta voin kuvitella että siellä tuolissa kieputaan kun tiskikoneelta tai hellan luota kuuluu ääniä. C
Meillä on sana tuoli! Meillä musta maalipinta on kärsinyt nokkamukin tippumisista. Onneksi saamme uuden tuolin tilalle. En tiedä oliko kyseessä huono erä vai onko tyyppivika.
Muuten aivan loistava tuoli 🙂
Siis mitä, voiko lapsen eteen tosiaan laittaa lautasen, ilman että se lentää 2 sekunnissa lattialle? Meillä on Ikean vastaava tarjotinmallinen tuoli ja tarjotin on hyvä rumpu, mutta kaikki mitä siihen asetetaan, lentää kaaressa minne milloinkin. Taikasienellä muuten puhdistuu kivuttomasti tuoli, tarjotin, lattiat ja seinät:)
Meillä on se artekin syöttötuoli. Tyytyväisiä olemme olleet.
Tosin en tiedä olisinko siitä maksanut niin paljon mitä uutena maksaa.
Se meidän tuoli kun on yli 30-vuotias jo 😉
Aikanaan saatu lainaan mun siskolle, koskaan eivät takaisin halunneet.
Nyt seisoo meillä vaikka ei sillä nyt käyttäjää ole.
On vaan niin kiva (vaikkakin puu osat vaatisivat lakkauksen, jospa ens kesänä sitten) tuoli et saa seistä turhan panttina suurimman osan aikaa. Eikä se oo koskaan kaatunut tai edes meinannut, vaikka on monessa ollut mukana 🙂
Jaana
Eikö noihin syöttiksen jalkoihin kolauta ohikulkiessa varpaitaan?
Ostimme tuon Artekin syöttötuolin vauvallemme raskauden puolivälissä huuto.netistä ennen mitään muita hankintoja. Käytännöllistä… 🙂 Nyt puolivuotias on istunut siinä viikon verran silloin tällöin, pieni viltti selän takana tukemassa, tuolissa kun muuten liukuu ympäriinsä. Olen pohtinut pitäisikö hankkia joku Brion pehmuste siihen, mutta sehän taas ei olisi lainkaan tyylikästä, joskin ehkä kätevämpää kuin taiteltu viltti. 🙂 Ihan ok on toiminut, ja vaikuttaa tukevalta. Tuolissa on istunut myös vanhempia vauvoja ja lapsia kylässä ollessaan, ja ihan toimivalta on heidänkin kanssa vaikuttanut. Tosin villi ja voimakasjalkainen lapsi saanee tuolin kuin tuolin keikahtamaan potkaisemalla oikein kunnolla pöydästä vauhtia.
Artekin tuolin suunnittelija on muuten Ben af Schultén, ei Alvar Aalto. Se tuli tuotantoon v. 1965 ja oli tuotannossa ainakin vielä vuosi sitten, mutta nyt jostain syystä en enää löydä sitä Artekin sivuilta, toivottavasti eivät ole menneet lopettamaan.
Kiitos innostavasta blogista, innostuin lukemaan koko blogisi alusta tähän päivään muutaman viikon iltaimetysten aikana!
Meillä kans toi sama tuoli mutta valkoisena ja siis myös Vauva-lehden mukana saatu 🙂 ollaan kans kovin tykätty mutta miinuksena just noi ”lisävarusteiden” törkeät hinnat ja sitä tarjotinta on melko ärsyttävä raapata puhtaaksi…
Meillä on tuo Brion tuoli ja minusta se on helpompi pitää puhtaana kuin Stokke. Ainut miinus on ollut se, että tuoli on melko liukas ja istuinosa vähän kallellaan. Isommat lapset ovat kupsahdelleet maahan siinä vaiheessa, kun eivät enää käytä kaaria tai turvavyötä.:)
Juu, kyllä tuossakin on luovia mahdollisuuksia sotkea – esimerkiksi matto on aika kivasti heti syöttötuolin takana. Ja totta, väkkäränä sitä välillä pyöritään, kun takaa kuuluu jänniä ääniä.
Mä en ole huomannut maalipinnan kärsimistä, vaikka aikamoista ryskäämistä ruokahetket välillä on. Mutta nyt kun tarkistin uudestaan, jalkaosissa on pientä kulumaa niissä kohdissa, jotka osuvat pöytien jalkojen kanssa yhteen. Mutta se on mielestäni ihan normaalia kulumista.
Posliinisen lautasen laittaminen lapsen eteen on vähän sellaista living on the edge -meininkiä mutsin tapaan :DD Että etenkin kun vatsa on jo täynnä, lautanen meinaa aika helposti lähteä lentoon. Tähän mennessä mä olen ollut kuitenkin korjaavissa liikkeissäni nopeampi. Ja juu taikasieni on nimensä veroinen!
Voi mä olisin just tahtonut sellaisen vanhan Artekin, elämää ja lapsia nähneen syöttötuolin! Hyvä kuulla, että kauniin lisäksi se on myös toimiva.
Mä muistan miettineeni sitä kans, kun tutkin syöttötuolin kuvia netistä. Mutta ihmeekseni moinen ei ole ollut ongelmana.
No hei niinpä onkin suunnittelija Ben, ei Alvar! Jestas mikä moka, hyvä kun korjasit, kiitos! Korjaan sen myös heti tekstiin.
Joo, onhan se vähän hölmöä, että ”ilmainen” syöttötuoli maksaakin lopulta yli 100 euroa.
Istuinosa on muuten aika liukas, joten voin kuvitella kupsahtelut sitten kun turvakaaret napataan pois käytöstä.
Meillä tuli kanssa samanlainen syöttötuoli aikanaan, kun tuntui, että kaikilla oli tripp trapp ja itse halusin jotain erilaista, vaikka sekin on varmaan hyvä tuoli. Mutta nyt olis tuo tarjotin kiva kakkosen opetellessa syömään, mistä sellaisia saa?
Tarjotin on tosiaan ihan ykkönen. Me ostettiin oma tarjontinosamme lauttasaarelaisesta Vaunuaitasta, mutta myynnissä niitä on esimerkiksi tuolla postauksessa linkkaamassani Lekmerissä.