Minimen alaleukaan puhkesi viime kuussa kaksi komeaa hammasta. Olin jo niin tottunut hampaattomaan hymyyn, että en ollut tajunnut ennakkoon pohtia tyypin kotihammashuoltoa. Äitiyspakkauksesta löytyi onneksi hammasharja, mutta ongelmaksi muodostuikin hammastahna.
Joidenkin lähteiden mukaan tämän ikäisten naperoiden hampaiden pesussa ei edes tarvita hammastahnaa. Joidenkin mukaan sitä pitäisi käyttää heti, kun ensimmäinen hammas puhkeaa. Kolmas taho huutaa, että tahnaa harjaan vasta, kun poskihampaat puhkeavat. Mun suhtautuminen hampaiden pesemiseen ja hoitoon on ääritiukkis, niin paljon hampaat vaikuttavat ulkonäköön, terveyteen ja sitä kautta itsetuntoon. Siksi valitsin kuuluvani hammastahnaa lapsellani ekasta hampaasta lähtien käyttävien mutsien kerhoon.
Kauppareissun ohessa syynäsin lähimarketin lastenhammastahnavalikoiman, joka oli yllättävän kattava. Jokaisen putkilon INCI-lista kertoi kuitenkin saman: niihin on lisätty fluoria. Mä olen niitä 80-luvun lapsia, jotka söivät fluoria hammaslääkärin määräyksestä tabletteina, kunnes sanottiin, että ei ehkä kannatakaan. Fluorihan on myrkkyä, jonka sanotaan aiheuttavan aftojen lisäksi esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoimintaa ja uniongelmia.
Fluoripeloissani mä itse käytin hetken aikaa luonnonkosmetiikkafirmojen tahnoja, joissa fluoria ei ole. Mutta kun entinen duunikaverini Hertta selvityksensä jälkeen tuli siihen tulokseen, että fluori on tehokkain ase kariesbakteeria vastaan estäen hampaiden reikiintymistä ja vahvistamalla hammaskiillettä, palasin fluorin pariin. Nykyään käytetään Lähiöjepen kanssa Frantsilan Luonnon hammastahnaa, jossa fluoria on vähemmän kuin markettitahnoissa, 0,092 prosenttia.
Pointtina kun kuulemma onkin, että fluorista tulee elimistölle ongelma vasta paljon käytettynä. Siksi hammastahna pitää sylkeä pois, eikä nielaista, vaikka se kuinka maistuisi mansikalle tai Mauri Kunnaksen Herra Hakkaraiselle. Aikuisten hammastahnoissa fluoria saa olla enintään 0,15 prosenttia ja lapsilla vielä vähemmän, 0,05 prosenttia. Lisäksi lapsille tahnaa riittää vain riisin kokoinen hipaisu, kun aikuiset voivat tursottaa harjalle herneen verran tahnaa.
Mutta miten sanoa vauvalle, että älä nielaise sitä fluoripitoista tahnaa? Mä en nähnyt muuta vaihtoehtoa kuin valita lapsen hammashuollon keskilinjan, jossa kyllä käytetään hammastahnaa heti vauvalla, mutta ei fluoria. Ruohonjuuresta löytyi luonnonkosmetiikkamerkkien lastenhammastahnoja, joita oli yllättävän laaja valikoima niitäkin. Purtiloilla on yksi yhteinen tekijä: fluoria niissä ei ole.
Koska en ole mikään mestari INCI-listojen lukemisessa, valitsin Minimen tahnan maun perusteella (ei liian tymäkkä heti alkuun, mutta kuitenkin raikas) ja luottamalla omassa käytössä laadukkaaksi todettuun Laveraan. Isosta tuubista riittää tahnaa varmasti siihen asti, että Minime alkaa tajuta mutsinsa kieltoa olla nielemättä tahnaa. Eri asia on tietenkin, kiinnostaako kieltoa noudattaa. Sitten luultavasti siirrytään fluorilliseen tahnaan, vaikka siihen suomalaiseen Herra Hakkaraisen hammastahnaan. Siinä kohdassa voi vaihtelun vuoksi siirtyä pohtimaan kyseenalaisia parabeeneja, joita tahnassa kuulemma on.
Nyt on sitten hammashuollon pelit ja vehkeet kunnossa, mutta käytäntö ei. Hampaiden pesusta on tullut mun inhoama vauvanhoitotoimenpide numero yksi. Jos vain mahdollista, yritän aina sälyttää homman Lähiöjepelle. Minime on nyt vajaan kuukauden aikana oppinut jo innoissaan avaamaan suun hammasharjalle – imaistakseen tahnan äkkiä suuhunsa ja sen jälkeen sulkemalla montun visusti.
Hampaidenpesusta pitäisi tehdä kiva rutiini, mutta sitä se ei vielä kiemurtelevan ja päätään lähestyvän harjan mukaan kääntelevän vauvan kanssa ole. Ostin tyypille toisen hammasharjan leikkejä varten, jotta hän tottuisi hommaan. Siedätyshoidon kanssa olisi kuitenkin pitänyt olla aikaisemmin matkassa. Nyt olen tyytyväinen jos saan harjalla edes hipaistua niitä kahta tiukasti kielen alla piilossa olevaa hammasta. Kun kitinä alkaa, lopetan suosiolla, ettei hampaiden pesusta tule myös Minimen inhokkitoimenpidettä.
Parannusta on kuitenkin aistittavissa kylpyhuoneen ilmassa. Hampaidenpesulaulu saa tyypin melkein unohtamaan, että mutsi törkkii harjalla suuhun. Kivaksi homma muuttuu, kun Minime saa harjan itselleen käteensä ja minä pesen omia hampaita samalla, kun vauva istuu sylissä tyytyväisenä omaa harjaansa järsien.
Sinnikkyyttä se vaatii, mutta jos se musta on kiinni, Röllin hampaita sille ei tule.
meillä on pienimmälle sellainen hammasharja missä on kahvassa peukun reikä, sillä on kivaa opetella harjaamaan yksin ja ei mene niin helposti liian kurkkuun.
oman harjan varjolla saadaan houkutettua suu auki pesua varten
Joo, ostin just sellaisen Minimelle omia harjoituksia varten. Olisi pitänyt hankkia se jo ennakkoon, niin tyyppi olisi voinut totutella meininkoon jo ennen tositoimia.
Tahnan löytyminen oli todella vaikeaa, onneksi ostin sen sit heti kun löytyi niin oli usean kuukauden päästä valmiina kun eka hammas vihdoin reilu 11kk iässä puhkesi 😀 Elmexin sellainen missä on vähän fluoria. Nyt kun tota rivistöä tahnoja tossa katon niin ihan tuli mieleen että olisin ostanut kans Weledan tuota geeliä mutta jättänyt sitten käyttämättä kun siinä ei sitä fluoria ole. Kun en kans oikein ole ottanut selvää onko se nyt hyvä vai ei, enemmän haittaa vai hyötyä. VOisi ehkä käyttää rinnakkain.
Eka viikko oli kiva pestä hampaita, olihan se uutta ja jännittävää. Nyt niitä nastoja on jo neljä ja oikeasti pitäs pestä, mutta lapsen mielestä evvk. No, onneksi on 1-vuotistarkastus ensi viikolla jos vaikka saisi jotain hyviä vinkkejä…
Tosta fluorista, sitähän on vesijohtovedessäkin. Siks lisäks fluori on tärkeetä pienellekin lapselle kun vahvistaa luustoa ja hampaita (ihan nykysuositustenkin mukaan, käytiin just hammaslääkärissä :-D).
Mä kyllä käyttäisin fluoria oman tahnan lisäksi myös lapsella. Mutta kun nyt se tasan tarkkaan nielaisee koko klöntin, eikä sitä tahnaa olis viela mikään must käyttää, niin mennään tällaisella väli-win-win-versiolla.
Jos tulee jotain hyviä neuvoja, miten hampaidenpesudisco järjestetään hampaidenpesukidutuksen sijaan, vinkkejä otetaan vastaan!
Juu niin on, jollain paikkakunnilla enemmän, toisilla vähemmän. Mulla ei ole mitään käsitystä, miten paljon sitä meidän huudeilla täällä Helsingissä on. Lisäksi fluoria saa myös muusta ravinnosta. Siksi homma on vielä mielenkiintoisempaa, kun ei oikein tiedä, mikä määrä sitä fluoria tulee pumpattua elimistöönsä jo muutenkin. Kun hampaiden kohdalla kohtuus on hyvä, mutta liikakäyttö (myrkkymeiningin lisäksi) aiheuttaa fluoroosin, eli valkoisia täpliä hampaisiin.
Musta on myös hämmentävää ja pelottavaa, että ne samat hammastahnat, joilla muksujen hampaat pestään, pitää säilyttää lasten ulottumattomissa, sillä jos minityyppi kiskoo sitä överimäärät, aiheuttaa se myrkytystilan.
Tää on mielestäni ihan pätevä lähde lisätietoa, jos kaipaa. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=trs00037#T1
Tuo fluorihomma on kylla kieltamatta monimutkainen, itse kullekin! Ihan huippu tuo toinen kuva muuten, vitsi kuinka suloinen virne 😀
No äläpä, monimutkainen on. Tää on nyt näitä keissejä, että teet kuinka päin vain, teet samalla vähän väärin päin. Mutta joo, kaikenlaisia ilmeitä Minime kyllä hampaiden harjauksen yhteydessä esittää!
Meillä Veikkis, 10 kk ja 6 hammasta, käyttää Salutem-tahnaa, jota saa muistaakseni apteekista. Itse sain pötkön suuhygienisti-tutulta, joka jakaa sitä neuvolatarkastukseen tuleville. Siinä fluoria näyttäs olevan 0,1 %, xylitolia 9,9 % ja ei ole makuaineita eikä ylimääräisiä väriaineita, eikä lauryylisulfaattia (mitä se ikinä onkaan)…. ja juu, hakkarainen ja risto räppääjä -tahnat meillä nielee jopa toi kohta kolmevuotias, että se kiellon ”ymmärtäminen” ei ehkä aina riitä 😉
Meillä M sai kummitädiltäni lahjaksi heti syntyessään hammasharjan saatesanoilla ” heti leikkikäyttöön ”. Noudatimme ohjetta ja nyt 1. hampaan puhjettua sen peseminen sujuu 6kk ikäisellä vesselillä ilonhihkauksien saattelemana. 😀
K
http://www.lily.fi/palsta/ilman-sinua-olen-lyijya
Meillä neuvolantäti neuvoi aloittamaan hampaiden harjaamisen heti kun ensimmäiset olivat puhjenneet (5,5 kk) ja käyttämään lasten hammastahnaa. Hänen mukaansa viimeisimpien tutkimusten mukaan fluorin edut hampaille ovat suuremmat kuin pienen määrän nielemisen mahdolliset haitat.
Toisin kuin teillä, meidän pikkuinen on ihan innoissaan harjaamisesta! Iltakylvyn aikana harjaamme ensin minä tai isänsä, ja sen jälkeen hän saa itse ”viimeistellä”. Ja käytössä meillä on kanssa sellainen hammasharja, jonka varsi on oikein leveä. Kynsien leikkaaminen on meillä se ihan kaikista inhokein homma…
Älä suotta stressaa siitä, että hampaat tulee harjattua kunnolla. Tässä vaiheessa hampaiden harjaus on vielä totuttelua ja tärkeintä on, että se ujutetaan päivittäiseen rutiiniin ja siitä tulee lapselle tuttu ja mieluinen puuha. Hammastahnaa suosittelisin vasta sitten kun Minime osaa sylkeä, siihen asti riittää pelkkä vesi. Joku yllä mainitsikin Salutem-tahnasta, sitä suosittelisin itsekin ainakin aikuisille, mutta lahopää ei muista onko siitä saatavilla lasten versio (enkä pääse asiaa tarkistamaan täältä Euroopan toiselta laidalta).
Reikiintymiseen vaikuttaa myös ruokailutottumukset ja Mutans-bakteerin esiintyvyys suussa, joten ei se fluori mikään autuaaksi tekevä ole 🙂
Salutem kuullostaa kiinnostavalta. Jos siis laitoit fluorin määrän vahingossa väärin. Kun lapsilla sallittu määrä fluoria tahnassa on 0,05 prosenttia. Et tarkoititko 0,01 prosenttia kenties? Vai oisko siinä merkattu fluoridin määrä, ei ”puhtaan” fluorin?
Ja juu, muistan itsekkin nieleskelleeni tahnaa kielloista huolimatta. Niinkuin purkkaa, hiekkaa ja nurmikkoakin.
Kummitäti tiesi, mitä teki! Varmasti totuttelu harjaan olisi auttanut, sillä nyt huomaa, että pesu on Minimestä päivä päivältä miellyttävämpi toimenpide.
Joo, näistä on niin erilaisia näkemyksiä ja totuuksia, että täytyy vaan päättää oma näkemyksensä ja toimia sen mukaan. Mä ehdottomasti ostan tyypille vähäfluorisen tahnan, jahka se oppii edes vähän tajuamaan, että sitä myrkkyä ei saa niellä.
Ja voi apua, mä myös vihaan kynsien leikkaamista. Meillä Lähiöjeppe hoitaa sekä Minimen että kissojemme kynsien leikkauksen 😀
Joo, mä olenkin yrittänyt asennoitua tähän takkuavaan harjaukseen totuttelu-meiningillä. Salutem-tahna kiinnostaa kyllä, mutta pitää ensin tutkia tuubin INCI-lista ja tarkistaa toi fluorin määrä. Mutta siihen asti, että Minime osaa olla nielemättä tahnaa aka sylkee sen, käytän tuota Laveran lapsille tarkoitettua hammastahnaa, jossa fluoria ei ole. Eikä luonnonkosmetiikka-sertfikaattien ansiosta toivottavasti paljon muutakaaan shaibaa, jota en tahtoisi vauvani nielevän.
Mutans-bakteeri! Täytyi googlettaa, kun en ollut aikaisemmin kuullutkaan, vaikka olen hammashuollossa tiukkis.
Mä olen toiminut hampaiden harjauksessa samalla tavalla kuin koirankoulutuksessa: silloin kun vauva temppuilee vastaan harjataan lisää ja kun sujuu hyvin, lopetetaan. Eli siis harjausta ei lopeteta siihen, että vauva tyrkkää harjan kielellä ulos (oppii, että voi itse päättää koska se inhottavuus loppuu) vaan koetetaan vielä hetki saada harjattua ja kun onnistuu niin kauhean iloisesti kehutaan ja lopetetaan. On ainakin täällä toiminut aika hyvin, nyt on jo kuusi hammasta ja nykyään harjaus sujuu hienosti!
Meillä on käytössä tuo jonkun muunkin mainitsema Elmexin lastentahna. Eräs hammashoitaja totesi, että se taitaa olla melkein ainoita missä on se suositeltu fluoripitoisuus – vähän outoa.
Meillä oli hammashoitajavierailu noin 1,5v iässä, neuvolan kautta buukattiin. Sitä ennen harjailtiin ilman tahnaa. Siellä hammashoitaja suositteli tahnan aloittamista, etenkin kun lapsella oli joko koko purukalusto esillä tuossa vaiheessa. Ohjeenai oli tarkistaa se fluori/fluoridi (en nyt muista oikeaa termiä) määrä tuubin kyljestä. Alle kolmevuotiaille se oli muistaakseni max 500 – enkä enää muista sitäkään, mikä oli yksikkö, mutta joka tapauksessa tuo lukumäärä oli se olennainen juttu. Elmexin tahna on sellainen, jossa fluoria on tarpeeksi vähän. Sitten 3-v ylöspäin oli muistaakseni rajana 1000, ja aikuisilla 2000. Voi olla että muisti hieman pettää näissä luvuissa, mutta suunnilleen näin se meni.
Mun mielestä olennaista on punnita haitat ja hyödyt. En usko, että Suomessa fluoria voi saada hammastahnan muodossa liikaa, vaikka sitä välillä nokareen nielisikin. Etenkin, kun noudattaa noita hammaslääkärien ohjeita. Voithan vaikka soittaa paikalliseen hammaslääkäriin, ja kysyä sieltä. Fluori on kuitenkin hammashygienian kannalta tosi olennainen juttu. Sitä taas en pidä pelottavana, että tahnat pitää pitää poissa lasten ulottuvilta, vaikka niillä harjataankin hampaat. Mikä tahansa lääke on myrkky, kun sitä antaa liikaa. Samahan koskee esim. d-vitamiiniakin – 5 tippaa päivässä, ei koko pullollista. Eli jos muksu saa pari millilitraa tahnaa mahaan asti silloin tällöin hampaiden pesun yhdeydessä, se on ihan eri juttu kuin että se löytäisi tuubin ja vetäisisi sen kerralla nassuun…
Moro Mutsi,
Komiat kuvat!
Itsekin tutkin tätä fluoriasiaa taas pitkästä aikaa ja vaikutti siltä että ainakin Stadissa on ihan hyvin pullat uunissa. Fluoria on vedessä hyvin vähän ja pH-arvokin on lähtökohtaisesti hyvä sekä juomista että pesemistä varten.
Täältä löytyisi täsmäluvut mikäli sivu toimisi:
http://mobi.hsy.fi/Sivut/useinkysyttya.aspx
Hammastahnassani ei fluoria ole, eikä toistaiseksi tule. Maun, puhdistavuuden ja ainakin toistaiseksi näennäisen kunnon puolesta tilanne on parempi kuin aiemmin erinäisillä fluoritahnoilla. Enemmän fluori ja muut lisäaineet kiinnostavat kuitenkin juuri juomaveden kohdalla.
Sen verran piti vielä mainita ainakin omasta näkemyksestä, että en kyllä kovin helposti ota suosituksia miltään yksittäisiltä hoitajilta tai lääkäreiltä. Raskasta ja monesti johtopäätöksetöntähän näihin on netissä tutustua, mutta siinä tutustuessa oppii paljon myös siitä kuinka varsinkin tiettyyn oppiin indoktrinoidun lääkärinkin on vaikea pysyä kaikessa mukana, vaikka haluaisikin. Ja lienee uskottavuudelle hieman huono mikäli vetelisi kuin tuuliviiri :p
– Tony
Lasten Salutem(1,5-6v):aqua,crystalline sorbitol,hydrated silica,crystalline xylitol,PEG,anhydrous natural betaine,cellulose gum,sodium fluoride(0.10%F),sorbate.
Mutta Salutemilla näytti olevan myös kokonaan fluoriton tahna(0,5-1,5v)
Hei!
Olen kuullut, että fluori itse asiassa tekee sen, että se kyllä kovettaa kiillettä, mutta se myös samalla jotenkin pehmentää hampaan sisäosaa (mikä se sit onkaan nimeltään…). Minusta se oli aika mielenkiintoinen juttu. Ja se fluorihan siis kyllä imeytyy ihan siitä ikenien kauttakin, ei se pelkästään pahaa tee että sen nielaisee.
Minä hankin sormihammasharjan pojan hampaiden puhkeamista odotellessa. En ole kuullut kokemuksia kyseisen kapineen käytöstä, mutta parin euron investointi netistä muutenkin tekemäni tilauksen yhteydessä ei tuntunut pahalta. Väline on siis aikuisen sormeen pujotettava silikoninen kumituppelo, jossa on harjakset ja toisella puolella pienet nystyrät ikenien hankausta varten. Harjaa myydään korostamalla sen mahdollistamaa ientuntumaa aikuisen sormelle, mutta toisaalta puhkeamassa olevien hampaiden tilanteen saa paljaallakin sormella tunnusteltua. Kuitenkin sormihammasharjalla saa ehkä harjatessa varmemman osuman itse hampaaseen siinä missä tavallisella saattaa helpommin sohia ohi? En tiedä, kokemus näyttää 🙂
Kiitos muuten muistutuksesta, että harja on tosiaan hyvä ottaa käyttöön jo ennen varsinaista hampaiden puhkeamista, empä olisi tajunnut ennakoida. Varmaankin annamme pojalle äitiyspakkauksen hammasharjan omaan käyttöön ja harjailemme itse tuolla sormihammasharjalla, mikäli se osoittautuu toimivaksi.
Oi, te onnelliset, jotka ilmeisesti saatte harjattua lapsenne hampaita! Meillä ensimmäiset hampaat puhkesi 4 kuukauden iässä ja ollaan siitä asti ”harjattu” joka aamu ja ilta. Kaikki meni hienosti about puolivuotiaaksi asti, kun lapsi ei osannut vastustella. Siitä eteenpäin olen kutsunut ”harjausta” onnistuneeksi, jos harja käväisee suussa. Lapsi on nyt 11 kk vanha. En tajua, miten me ikinä päästään takaisin harjausvaiheeseen…
Myönnän, että alkuvaiheessa teimme sen virheen, että yritimme harjata pään puistelusta huolimatta. Se teki hampaiden harjauksesta ikävää ja nyt ollaan saatu maksaa siitä kauan. Nykyisin teemme niin, että kehumme paljon, kun harjapää on suussa. Toinen meistä pesee omia hampaitaan yhdessä lapsen kanssa aina ja yrittää hassutella mahdollisimman paljon samalla. Liikkuvan lapsen kanssa harja lentää kyllä äkkiä nurkkaan.
Millainen on hampaidenharjauslaulu? Ehkä kokeilen sitä seuraavaksi… Kaikki vinkit otetaan kiitollisuudella vastaan!
T: Hammaspeikon äiti
Titinallella löytyy siiiis niin IIIHANA ”Oioi oioi hammaspeikko, luuletko, että oon niin heikko, etten hampaita pestä vois, purstataan (?!) kaikki peikot pois. Oioi oioi peikko parka, itkee, mustuu hammasparka, kun karkki rouskutan, peikon suusta mä karkoitan.” jne.
Kuulkaa, kyllä kelpaa laulella.
Kiitos, Vuokko! Pitää etsiä toi jostain!
Hammaspeikon äiti
Voih taas ma paadyin lukemaan fluorista puolesta/vastaan netista. Tyttö on nyt 15kk ja ekat hampaat puhkesi aika myöhaan joskus 9kk iassa ja nyt niita on hienosti 6kpl ja lisaa tulossa. Alussa harjattiin ilman tahnaa, taalla ei nimittain ole hammastahnaa kasikaupassa alle 2,5 vuotiaille, apteekista saa luomutahnoja joita tuodaan muistaakseni Saksasta. Hammaslaakariliiton kanta on etta alussa hampaat pyyhitaan siihen tarkoitetulla liinalla ja harjaus aloitetaan noin 1,5 vuotiaana ja tahna kayttöön vasta siina 2,5- 3 vuoden iassa. No me pyydettiin ystavaa tuomaan tahnaa kuitenkin Suomesta ja aloitettiin sen kayttö vuoden iassa. Meidan hammaslaakari antaa varmasti satikutia kun kuulee etta hampaita on pesty tahnalla missa on fluoria huoh ja mina naen painajaisia etta sen kayttö olikin vaara ratkaisu…taidan marssia ostamaan fluoritonta luomutahnaa ja jattaa nuo fluorilliset myöhempaan.
Hampaiden reikiintymisen estämisessä olennaista on
a) Kariesta (reikiä) aiheuttavan mutans streptokokin tartunnan välttäminen. Luonnostaan tuota ei lapsen suusta löydy. Mitä myöhemmin bakteeri siirtyy lapselle, sitä todennäköisemmin tämä välttyy kariekselta. Siirtyy syljen mukana useimmiten vanhemmilta, jos käytetään esim. samaa lusikkaa, syödään samalta lautaselta, putsataan lapsen tuttia omassa suussa jne.
b) Hampaiden mekaaninen puhdistus ja fluori eli hampaiden harjaus (ja välien putsaus vanhemmilla lapsilla) kaksi kertaa päivässä. Hammastahnan tärkein tarkoitus on nimenomaan fluorin annostelu. Fluori ei aiheuta aftoja, jossain tahnoissa oleva (turha vaahtoaine) natriumlauryylisulfaatti voi limakalvoja ärsyttää ja saada aftoja aikaiseksi. Helsingissä on niin vähän fluoria juomavedessä, ettei fluoriyliannostusta tule. Lähinnä ongelmia Suomessa on joissain omissa kaivoissa, joissa fluoripitoisuus on liian korkea ja voi näin aiheuttaa fluoroosia jatkuvasti käytettynä. Tahnaa pieni sipaisu lapsille lastentahnaa (heti alusta alkaen), herneen kokoinen määrä aikuisille omaansa. Noin pieni määrä nieltynä ei ole haitaksi. Fluori toimii rakentamalla hampaan kiillettä (pintakerrosta) entistä kestävämmäksi.
c) Säännölliset ruoka-ajat. Sokeripitoisten ruokien välttäminen tai ajoittaminen ainakin muun ruokailun yhteyteen. Ei napostelua. Vesi janojuomaksi. Hampaat kestävät 5-6 happohyökkäystä päivässä. Happohyökkäys tulee mistä tahansa ruoasta tai juomasta (poislukien tavallinen maustamaton vesi), oli annos iso tai pieni. Happohyökkäyksen voi katkaista ksylitolilla ruoan jälkeen.
Vauvaikäisille näitä ohjeita toki jonkin verran soveltaen.
Terv. Hammaslääkäri
Meillä asustaa yksi vajaa 4v joka rakastaa hampaiden pesua, on aina rakastanut. Juuri eilen kiukutteli ja isänsä harjasi hampaat, tuli hetken päästä itkemään minun syliin että hampaat on vielä likaiset ja haluaa pestä ne itse vielä uusiksi. Ja hienosti harjasikin kaikkialta.
Ja sitten meillä asuu yksi ensi kuussa 2v täyttävä joka inhoaa hampaiden pesua, on inhonnut aina. Meillä on kyllä käytetty ihan perustahnoja (mm sitä Herra Hakkaraista) mutta niin että harjaan ei oikeastaan jää kunnolla ees jälkeä että tahnaa on, eli pelkkä sipaisu. Tämä nuorimmainen sai ,niinkuin isoveljensäkkin aikoinaan, harjan omiin käsiinsä jo ennen hampaiden puhkeamista tosin ilman tahnaa silloin. Saivat kyhnyttää ikeniin harjaa ja totutella siihen, kun hampaat puhkesivat saivat ensin itse hetken harjailla ja sitten jompikumpi aikuisista harjasi hampaat pikaseen ja harja palasi taas pienten käsiin. Tytön kanssa tosin tuota hetken oikeaa harjausta vastaan, taistellaan edelleen. Väkisin melkein pitää harjata hampaat, joskus paremmin onnistuu ja joskus ei ollenkaan.
Uskon että jonain kauniina päivänä meidän neiti Minä-itte harjaa yhtä nätisti hampaansa kuin isoveljensäkkin…sitä päivää odotellessa 😀
Eikös toi päde mihin tahansa aineeseen? Jos vettä vetää överit, niin myrkytystila siitäkin seuraa, kun suolatasapaino järkkyy.
Joo, koiran ja vauvan tavoille opettamisessa pätee pitkälti samat kikat! Toisto ja palkitseminen. Ja näemmä tuo siedätyshoitokin on toiminut, sillä hampaidenpesu ei ole Minimen mielestä ihan saatanasta enää nykyään.
No sehän siinä onkin, ei se varmasti olisi haitallista, jos sitä välillä nokareen nielee. Mutta kun tyyppi imaisee sen heti parempiin suihin eli nielee tahnan kaksi kertaa päivässä. Että mennään fluoritta nyt siihen asti, että sanallinen kommunikaatio alkaa pelittää paremmin.
Jep toki mikä tahansa lääke on myrkky paljon vedeltynä. Tai vaikka vesi vesipokkaa liian innokkaasti pelattuna. Mutta mä en jotenkin ollut vaan kelaillut aikaisemmin, että vauvan hampaita pestään myrkyllä. Ja kun sitä oikein kelailee ekaa kertaa, on se vaan pelotavaa.
Joo, on kyllä totta, että suositukset vaihtelevat jopa saman talon sisällä. Esimerkiksi samassa neuvolassa olen saanut eri ohjeita eri terkkareilta.
Tattis, hyvä tietää. Tuota fluoritonta versiota voisin vähän käydä hipelöimässä hyllyssä.
Okei, tommosta en ollut kuullutkaan.
Ai niin, enpä muistanutkaan noita sormihammasharjoja. Mä voisin kuvitella, että semmonen on kätevä etenkin, jos hampaat puhkeavat jo ihan pienellä vauvalla. Nyt yhdeksänkuisella mä koen jotenkin kätevämmäksi aloittaa heti tavisharjalla.
Vuokko näemmä vinkkasikin jostain ihan oikeasta hampaidenharjauslaulusta. Mutta mä olen hoilannut ihan tilanteen mukaan muuttuvaa biisiä. Toi minityyppi kun jostain syystä rauhoittuu ja diggailee muutenkin mutsinsa laulamista. Tsemppiä harjauspuuhiin, toivottavasti se alkaa sutjaantua!
Tiedätkö, mikä sen biisin nimi on? Yritin etsiä sitä Spotifystä, mutta siellä on joku miljoona Titinallen biisiä, mutta en ainakaan pikaisella selauksella löytänyt mitään, mikä biisin nimessä viittaisi hampaidenharjaukseen.
Mä luulen, että tää on näitä keissejä, joissa tekee miten päin vain, aina tekee jonkun mielestä tai jonkun oman omatuntokolkan mukaan väärin. Mutta onpas mielenkiintoista kuulla, miten erilaiset suositukset siellä teillä on hampaiden pesusta ja hammastahnoista. Yritä tässä nyt sitten löytää oikea tapa (tässäkin).
Vaikka täällä kuka vain voi väittää olevansa hammaslääkäri, nämä varmaan ovat niitä ohjeita, mitä yleensä hammaslääkärit jakelevat. Ainakin Suomessa.
Musta on muuten hassua tuo tarkkuus siitä, ettei syödä samalla lusikalla yms. Tätä ohjetta ollaan noudatettu mekin tiukasti, mutta sen verran useasti tuo minityyppi ehtii moiskautettua kunnon kielarin suulleni, että eiköhän se pahisbakteeri ole siinä jo tarttunut, jos on tarttuakseen.
Hahhaa, teidän neljävee on niinkuin minä! Välillä on vaan pakko pestä vielä uudestaan, kun vaan tuntuu vielä likaiselta.
Mielenkiintoista kuulla, että hampaidenharjausasioissakin sama ”kasvatus” saa aikaan ihan erilaisia tuloksia minityypistä riippuen. Tsemppiä hampaidenharjaussavottaan, sinnekin!
Joo fluori on tosi monimutkanen juttu…
Mun eräs tuttu lakkasi käyttämästä kaikkea fluoripitoista lääkärien suosituksesta toisen raskauden aikana, koska silloin oltiin justiinsa sitä mieltä että fluori oli pahasta. Ekan raskauden aikana hän käytti vähemmän fluoria kuin normaalisti, mutta silti jonkin verran. No, ekalla lapsella oli puutteellinen hammaskiille maitohampaissa, mutta onneksi rautahampaat olivat normaalit. Toisella lapsiparalla ei sitten ollut ollenkaan kiillettä hampaissa, ja nehän käytännössä _sulivat_ pois. Tuntemattomat kauhistelivat miten paljon sokeria hänen täytyi syödä kun hampaat olivat niin huonossa kunnossa – mikä varmaan oli aika kamalaa, sillä hänelle ei sallittu mitään sokeripitoisia ruokia/juomia. Rautahampaat pysyvät sentään suussa ja niissä on suht hyvä kiille, mutta ne ovat aika herkät värjäytymään ja näyttävät jo 40-v miehen hampailta :/ Lisäksi pojalla on valtava pelko hammaslääkäreitä kohtaan.
Joo, se todentotta on. Kaikissa tavoissa toimia hyvät ja huonot puolet. Kuullostaa hurjalta keissiltä toi sun tuttusi stoori. Ja sitten kun toisaalta liika fluori aiheuttaa hammasfluoroosia. Aion silti käyttää Minimellä vähäfluorisia tahnoja, jahka tyyppi oppii sylkemään ne edes osoittain hammaspesun jälkeen pois.
Kokeilkaa muuten sähköhammasharjaa! Meidän lapsella tuli ekat hampaat jo 3+kk. Muutama kuukausi meni harjaukset hyvin kunnes tuli stoppi. Suu pysyi kiinni ja pää käännettiin pois. Jos harjan sai ujutettua suuhun toinen työnsi kielen eteen ja huitoi käsillä harjaa pois. Nyt suu aukeaa kiltisti kun käytetään sähköhammasharjaa. Aikuiset auttaa ensin ja laskee 1-2-3 hiiiitaaastii ensin ylähampaille ja sitten alahampaille. Sen jälkeen käännetään hammasharjan teho pienelle ja lapsi saa ”harjata” itse. Näin ollaan selvitty harjauksesta ainakin toistaiseksi oikein mallikkaasti :).
Tattis vinkistä! Mä olenkin pohtinut, että minkäikäisestä sähköhammasharjaa voi käyttää. Sen verran mielenkiintoisia kun vanhempien surisevat hammasharjat tyypistä on!
Tää lasten hampaiden harjaus on melkeen taas yks niistä kuumista perunoista äitien kesken niinku imetys, josko ei ihan niin tulenarka:D Meillä huudettiin hampaidenpesua aina näihin päiviin asti (meillä on n. samanikäset muksut) mut ykspäivä siitä oliki tullu sikakivaa. Nyt mäkin voin jopa vapauttaa miehen niistä hommista;D Hampsitahnaa ollaan kans käytetty alusta asti, ihan tavallista muumia. Henkimaailman juttuja nää lapsien asennoitumiset asioihin:P
Ai onks tää sellanen? No tulipa sohaistua! Nykyään Minimen hammaspesu luonnistuu jo paremmin, mutta lempparipuuhaksi se ei kyllä ole vielä hetkeen yltämässä. Toivottavasti hänkin kokee teidän lapsen tapaan maagisen hammasharjaherätyksen!
Hyvä harjausasento auttaa paljon. Eli lapsi laitetaan poikittain syliin istumaan niin että lapsen jalat ovat pesijän jalkojen välissä. Sitten laitetaan lapsen pää nojaamaan pesijän kyynärtaipeeseen eli lapsi periaatteessa makaa pesijän sylissä. Näin pesijä näkee lapsen suuhun hyvin ja takahampatkin on helppo pestä. Asento on yleensä lapselle mukavan rento ja turvallinen. Tästä saa tarpeen mukaan ns. ”kidutus asennon” joka ei kyllä ole mukavaa kummallekkaan, mutta aina ei oo muutakaan vaihtoehtoa..
Aikuisella pitää pestä lapsen hampaat niin kauan että lapsi oppii kaunokirjoituksen, vasta sillon lapsen käden hienomotoriikka on tarpeeksi kehittynyt itsenäiseen hammaspesuun.
Ja fluori ja ksylitoli ovat ERITTÄIN tärkeitä hampaiden hyvinvoinnille. Lapselle saa alkaa antamaan ksylitolipuristeita n. 1½ iässä millon lapsen pitäisi osata imeskellä tai ainakin purra tabletit tukehtumatta.
Omalle lapselleni tuli eka hammas 9-10kk ikäisenä. Pesen häneltä hampaat yleensä illalla ennen nukkumaan menoa ja joskus myös aamulla joskus se vaan sattuu unohtumaan, mutta eihän maailma siihen kaadu. 🙂 Itse en käytä muksulla vielä hammastahnaa, koska itselleni on opetettu että se on tapseellista vasta kun kulmahampaat puhkeavat eli sillon kun hampaita on vähän enemmän. Kannattaa käyttää aikuisten tahnaa, koska se on niin pahan makuista ettei muksu takuulla nielase sitä. Mutta sitä saa laittaa vaan pienen sipaisun. Ja ehkä ei kannata valita sitä kaikista ärtyintä jääminttun makuista..
Voissin luennoida aiheesta vaikka kuin pitkään, mutta ehkä tässä oli jo ihan tarpeeksi…
<3: Hammashoitaja ja 11kk pojan äiskä
Blogisi on hyvä, mutta nyt mentiin metsään tässä fluoridihysteriassa. Toivottavasti kukaan äiti ei ole lopettanut fluoridihammastahnan käyttöä tämän vuoksi. Mainitsemiasi oireita ei pienistä määristä aiheudu. Fluoridin raja-arvo talousvedessä on 1,5 mg/l ja se määräytyy sen mukaan, että vettä juodaan päivittäin litroittain. Vauvasi ei pysty niin paljon hammastahnaa päivittäin syömään että haittavaikutuksia tulisi. Sen sijaan fluoridipitoisen hammastahnan käyttö on erittäin tärkeää. Nyt korjaava blogikirjoitus oikeine faktoineen voisi olla paikallaan!
Voisi muuten miettiä, josko alkaisi käyttää minityypilläkin sitä aikuisten tahnaa vinkkisi mukaan. Ei salettiin nielaisisi joo!
Moi! En koe tässä mitään hysteriaa, vain asioiden punnitsemista puolin ja toisin. Kerron, mitä asiasta eri mieltä olevat puolet puhuvat, en väitä mitään omakeksimiäni faktoja totuudeksi. Kerron, mihin lopputulokseen itse tulin. Ja kuten tuolta ylhäältä voi lukea, vielä näin alkuun mennään ilman fluoria, kun monet eivät edes suosittele käyttämään hammastahnaa lainkaan. Kun tyyppi vähän kasvaa (ja kasvattaa lisää hampaita), otetaan peliin fluoritahnat.
Mä luen näitä juttuja vähän jälkijunassa! 😀 Aaa, eli se on myös tuo mutans-bakteeri miksi kannattaa välttää sylkikontaktia? Mä oon tiennyt aina, ettei tuttia tai lusikkaa tai mtn, mikä menee lapsen suuhun, kannata käyttää omassa suussa, mutta en tiennyt että se ei välttämättä olekaan aina karies, mikä tarttuu! Tai oon tiennyt että muitakin pöpöjä on, mitkä tarttuu ja aiheuttaa reikiä, mutta täältä opin nyt tuon mutansin! 🙂 Kaikkea sitä Lähiömutsista oppii! 🙂 Hihi!
Moikka! Minua kiinnostaa etta mista olet ostanut ko. Laveran lasten hammastahnan? Olen tulossa vuoden ikaiseni vauvan kanssa ensi viikolla Suomeen ja tuota tahnaa haluaisin ostaa mutten tieda mista kaupoista saa… Helsingissa ollaan paiva tai pari joten jos tahnaa saa vaan sielta, ei haittaa. En usko etta normi-Prismoista tms loytyy…? Kiitos etukateen! 🙂 Hanna.
Moi! Anteeksi vastauksen viipyminen! Toivottavasti tämä vielä ehtii. Laveran lasten hammastahnaa luulisi saavan aika hyvin ainakin kaikista luontaistuotekaupoista. Itse ostin tämän Kampin Ruohonjuuresta, joka sijaitsee siis ihan Helsingin keskustassa. Ja monista nettikaupoista saa myös, ainakin Hyvinvoinnin tavaratalosta, mutta niiden toimituskulut Suomen ulkopuolelle ovat aika kovat.
Fluori on myrkyllisyydessä samaa luokkaa lyijyn kanssa. Ennen vanhaan hammastahna tuubissa luki että jos lapsi on niellyt kynnen kokoista palaa isomman määrän niin soita myrkytyskeskukseen. Itse käytän fluoritonta Spry hammastahnaa.
Vanha osio mutta kirjoitan kumminkin. Asuessamme Haminassa, meitä ohjeistettiin neuvolasta että kun kymenlaaksossa on kova fluori-pitoisuus juomavedessä niin ei lapselle anneta fluorihammastahnaa. Ikärajaa en muista mikä se oli. Otin selvää vesilaitoksen sivuilta ja sieltä luin että yli sallitun rajan on fluoripitoisuus vedessä, niin että joutuvat sitä jotenkin poistamaan tms. Vissiin suodattavat sen pois, luulisin ja toivoisin… Eikös yliannostuksen vaarana ole juuri luiden haurastuminen…