Mä vihasin lapsena sukkahousuja. Ne kinnasivat ja hankasivat päällä, jäivät haaroista aina liian alas ja kuperkeikkoja tehdessä valuivat niin, että takapuoli näkyi. Suoraan pesusta päälle vedettäessä ne olivat kuivat koppurat, jotka raapivat ihoa. Niistä jäi raitaiset painaumat sääriin ja pois otettaessa ne pölisivät kuivaa ihoa.
Että en tekisi Minimestä sukkahousuvihaajaa, hänen sukkapöksynsä eivät ole perittyjä tai käytettynä ostettuja koppuroita, vaan hankin ne poikkeuksellisesti aina uutena. H&M:n lasten sukkikset ovat olleet positiivinen yllätys, samaten Seppälän. Mutta eihän mulle ollut tullut mieleenkään, että oma sukkislempimerkkini valmistaa sukkahousuja myös lapsille.
Ensimmäisenä arvontapakettiin valikoituikin kahdet Falken sukkahousut, lilat sekä musta-valkoraitaiset. Niiden koko on isointa saatavissa olevaa, kokoa 80-92 (12-18 kuukautta), jotta ne olisivat passelit mahdollisimman monen lukijan lapselle. Pienimpien tyyppien kohdalla ne saa laittaa kaappiin odottamaan vauvan venähdystä.
Polvien kohdilta sukkahousujen kangas on vielä paksumpaa, joten aika monta konttauskilometriä näillä luulisi pääsevän ilman reikiä polvissa. Jalkapohjissa sukissa on jarruesteet. Raitakuviointi jatkuu kivasti takapuolen päälle asti, jolloin helman nouseminen korviin kuperkeikkoja tehdessä ei haittaa. Mun mielestä nämä ovat myös unisexit.
Arvontapaketin yhteisarvo on 45,85 euroa. Paketin arvontaan voit osallistua jättämällä kommenttilootaan oman sukkahousumuistosi, nimimerkkisi sekä sähköpostiosoitteesi. Arvonta on päättynyt, kiitos superisti kaikille osallistujille huikeista sukkahousumuistoista! Voittajalle ilmoitettu henkilökohtaisesti ja lisäksi voittajan nimimerkki on julkaistu Lähiömutsin Facebook-sivuilla.
Voi mä rakastin pienenä sukkahousuja, varsinkin niitä ohuita juhlasukkahousuja! Paukkupakkasillakin oli saatava kauniit sukkahousut jalkaan. :—D Ne vaan tuntui niin kivalta, kestävyys vain huono ja polvet oli aina rikki!
peace.love.poopdiapers@gmail.com
Lapsuudesta muistan parhaiten ne puuvillaiset sukkahousut, jotka eivät venyneet suuntaan eikä toiseen, eivätkä tietenkään mahtunut päälle kunnolla. Oman harrastuksen takia niitä piti käyttää. Aikuisenakin muistan ne sukkahousut, jotka eivät koskaan ole hyviä jalassa =)
Hansu-mursuuppi at gmail piste com
Minun lapsuudessani minulla oli usein sukkahousut, koska pukeuduin melkein päivittäin mekkoon, rimpsumekkoon tietenkin.
Sukkahousuissa tosin aina inhotti se että ne jäi haaroista roikkumaan, mitkään koot ei tuntunut olevan hyviä.
Itse käytän nyt kohta 2kk vuotiaalle pojalleni paljon sukkahousuja, ne ovat käytännölliset sekä helpot. Ei tarvitse kun kivan bodyn ja sukkahousut jalkaan niin jopas onkin hieno arki look.
tanja-maarit@jippii.fi
Aina oli mekon kanssa saatava vaaleanpunaiset sukkikset, mulle ei tainnu mikään muu väri kelvata. Nyt aikuisena en kyllä mielelläni sukkiksiin pukeudu, niihin ohkasiin siis, mutta tyttärelle kyllä kunnon sukkikset kelpaa 🙂
anu.autio@dnainternet.net
Härregyyde, tähän on nyt pakko osallistua! Muistan ikuisesti erään keväisen huhti-toukokuun päivän, olin ehkä 8-9v. Aurinko paistoi jo lämpimästi ja parhaan kaverini kanssa päätettiin laittaa hameet päälle. Mulla oli niin nätti pinkki rimpsuhame, jossa oli pieniä mustia palloja. Laitoin siihen sitten ne ihanimmat vaaleanpunaiset, ohuet juhlasukkahousut, olihan kumminkin kevätaurinko ja kaikkee! Kun äiti yhytti minut ulos lähtemästä, se pakotti vaihtamaan ne ihanat sukkikset pois ja vaihtamaan paksummat. Oli kuulemma vielä routa maassa! Mikä hemmetin ROUTA!!! Ja ainoat puhtaana olevat paksummat sukkikset oli juurikin sellaiset haaroista valuvat ribbisukkikset, kirkkaan vihreet!!! Estä ja varjele, että oli pienen tytön päivä pilattu! Muistan aina sen kamalan tunteen, kun ne sukkahousut ei sopinu sen hameen väriin ja ne tuntu kamalalta päällä. Hyi.
Minulla on kaksi tytärtä, joista pienin juurikin noiden arvontasukkiksien käyttäjäkokokohderyhmää, ja olen vakaasti päättänyt olla jakamatta tätä äitini sukkisperinnettä näille likoille. Vain mukavissa, sopivissa ja sävy sävyyn sukkiksissa ihmisten ilmoille! Mieluummin kotiinkin.
Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.
Minä vihasin kans sukkiksia pienenä! Ja samankaltaisia muistoja kuin sinulla on myös minulla! Aamulla väsyneenä piti yrittää kiskoa ”aina liian pieniä”, pesussa kutistuneita sukkiksia joiden haarus oli polvien kohdalla! Omalla tyttärelläni olen aika harvoin käyttänyt sukkahousuja, johtuu varmaan tästä minun kammostani 😀
elina.elli@suomi24.fi
Sukkahousut, nuo lihavan naisen pahin vihollinen!
Ne hiertää, ne on epämukavat, ne tiristää paatuneimmankin makkaran varmasti enemmän mutrulleen, ne on aina rikki eikä sopivaa kokoa löydy mistään!
Lapseni, kun hän oli pieni (koska on jo isompi kuin vaahtosammutin, varmaankin – ainakin keskikokoista vaahtosammutinta suurempi hän on!) riisuuntui aivan kaikesta jalkaan laitettavasta, puolipotkarit oli ihan nounou. Todella miehekästä tai ei mutta hänen tyylinsä oli Jane Fonda, sukkikset bodyn alla. Ja tästä on myös todistusaineistoa!
Nykyään lapseni yrittäessään riisuuntua sukkahousuista ei tule ekana mieleen J. F vaan Leningrad Cowboy – se kelpaa äidille! LÄPS vaan.
Kiitos mahtavasta blogista muuten, oot seuratuissa omassakin ei-niin-oivaltavassa ja kiinnostavassa b-virityksessä!
Nimimerkki vois olla varmaan Rikoo on riskillä ruma ja s- posti on jaanar84@gmail.com
Mulla ei ole ollut ikinä mitään sukkahousuja vastaan. Olen aina tykkännyt pitää niitä, jopa silloin kun ala-asteella mua kiusattiin sukkahousujeni takia. Ne oli raidalliset ja hyvin värikkäät. Kiusaajien mielestä mun pohkeet näytti niissä tosi läskiltä.
Mä en välittäny, vedin ne kerta toisena jälkeen ne päälle ja kuuntelin haukut.
Nykyään tiedän, että ei se läskiä ole, mulla on vaan lihaksikkaat pohkeet ja ylpeästi esittelen niitä sukkahousuissa 🙂
Hahmakettu@luukku.com
Itse inhosin sukkiksia sen takia koska en koskaan kunnolla mahtunu niihin lapsena enkä nuorena kun olin pullanpullea 😀 Sama juttu hameiden kanssa. Ja vaikka äitini puki teininä mulle aikuisen kokoa niin tursusin silti. Nyt aikuisena normipainoisena käytän melkein enemmän hameita sukkahousuilla kuin housuja! 🙂
minunlainen@gmail.com
Inhosin sukkikisia myös, mutta lapsella ne on niin kätevät, etten ihmettele, että vielä kouluikäisinä oma mutsini pakotti niitä pitämään.. 😀
hytonen.sini@gmail.com
Myös minä inhosin sukkahousuja, mutta koskaan ei onneksi pakotettu niitä käyttämään.
neppulijee (at) suomi24.fi
Lapsena en osannut välittää sukkahousuista, mutta mitä vanhemmaksi olen tullut, sitä vähemmän sukkiksia arvostan.. Itselläni. Lapselle sujuvasti pukenut jo ilmojen viiletessä. Arvonta paketin sukkikset ei pojalle mahdu enää, mutta helmikuiselle tulokkaalle jemmaan ja räsynukke ois ihana 🙂
ulmai.ta(at)gmail.com
Täytyy tunnustaa että mulla ei ollut minkäänlaisia sukkahousumuistoja (jollei baarin pihalla rikkikaaduttuja lempparisukkiksia lasketa) ennen kuin lukasin tämän! Mutta aivan totta! Koppuraiset sukkikset jotka ei ikinä olleet sopivan kokoiset ja joista jäi raidat jalkoihin kun ne riisui oli jotain niiiin äklöä!
sanja.kannus(ät)gmail.com
En muista, että minulla olisi mitään pahoja muistoja lapsuuden sukkahousuista (tai sitten ne ovat liian pahoja muistettavaksi =D ), mutta enpä mä kyllä riemusta hyppinyt kun äitini kaivoi esille muutamia mun lapsuudesta säästämiään koppuraribbisukkiksia, jotta voisin niitä omalla tytölleni käyttää. Enpä taida, jääkööt vaikka mummilaan varavaravarasukkiksiksi…
Itse kyllä käytän sukkiksia omalla lapsellani, ovat kyllä käteviä varsinkin kun sukat eivät meidän 8,5-kuisella pysy jalassa alkuunkaan.. Mutta ehkäpä nuo sukkikset ovat tämän kolmenkymmenen vuoden aikana kehittyneet hiukan laadukkaammiksi =)
marcort(ät)suomi24.fi
Minulla ei taida lapsuudesta olla säilynyt ainuttakaan sukkahousumuistoja, mutta omalla pikkuisella niitä käytetään ahkeraasti 🙂 Parhaat sukkahousulookit ja -muistot on tallennettu kameran muistikortille – on ne pikku pullukka-vaippahousut vaan niin suloisia sukkahousuissaan 🙂
piiripienipyorii(at)gmail.com
Lapsuudesta mulla ei juuri ole sukkahousumuistoja, ellei lasketa sitä onnistumisen tunnetta, kun ensimmäisen kerran sain mokomat puettua itse. Sen sijaan vähän tuoreempi muisto löytyy jaettavaksi asti…
Vajaa vuosi sitten otin ja polkaisin ipanoiden isän kanssa naimisiin. Raskausviikot posottivat jo kolmattakymmenettä, joten suurin osa tapahtumaan liittyvästä stressistä liittyi lähinnä hääpukuun ja siihen, mahtuuko se ollenkaan päälleni. Oli miten oli, kirkkoon lähdön hetkellä meillä oli ihan koko h*lvetti irti: esikoinen (silloin 1,5-vuotias) kiukutteli ja oli vallan mahdoton, sulho ei löytänyt sormuksia, varajääkaappi levisi ja niin päin pois. Minulle jäi pukeutumiseen lopulta aikaa vajaat kymmenen minuuttia. Itse kukin voi vain kuvitella ilmeeni, kun sukkahousuja jalkaan nykäistäessäni onnistuin rikkomaan ne penteleet – enkä ollut muistanut varata varasukkahousuja. Jep, kirkkomatkalla pysähdyttiin ABC:llä enkä joutunut viettämään marraskuisia iltahäitä paljain säärin.
Tarinan opetus: Pidä huolta, että AINA on vähintään kahdet varasukkahousut.
tiitiwee ät gmail piste com
Olenkohan mä vanha ku en muista lapsuudesta yhtäkään sukkahousuepisodia. Tiedän vain että tällä hetkellä, loppuraskaudessa, sukkahousut, legginsit, kaikki vastaavat viritelmät ovat pahin painajaiseni, vaikka legginsejä käytänkin (kun mikään muu ei mene päälle). Sukkahousut saan aina rikki, tai ne muuten vaan uupuu kaapista aina sillä kriittisellä hetkellä, kun lähtö juhliin on tunnin päästä 🙂
Tytöllä rakastan sukkiksia! Mukavat, helpot ja söpöt ja aina voisi hankkia lisää 🙂
raparperitaivaani(at)gmail.com
Mulla oli vaan kalsareita. Semmosia puuvillaisia, joissa oli ohuita vaakaraitoja. Ei vissiin sitten ollu hameitakaan kun ei sukkiksiakaan. Nyt en kyllä kalsareita laita farkkujen alle talvella, sen verran hankalalta tuntuisivat – mieluummin vaikka ne sukkikset.
t. Riikka S.
Mulla ei kyllä ole mitään sukkistraumoja, mutta elävästi kyllä muistan oman lapsuuteni sukkikset ja ne jalkoihin jäävät raidat. 🙂 Mä olin sellainen hametyttö (taidan vähän olla edelleen), joten sukkikset oli ahkerasti käytössä.
Vitsi miten päheet sukkikset, mistäs noita saisi aikuisten koossa 😉 Kaveri on ollut Falken perheellä lastenhoitajana ja saanut yllättäen paljon sukkatuotteita lahjaksi ja nyt niistä saa nauttia hänen lapsensakin.
Lapsuudesta sukkahousuista tulee mieleen vain kun niitä nosteltiin niin että aikuinen piti reunoista kiinni ja nosti ilmaan. Ei kivaa! Noloin sukkahousumuisto on lukiosta, kun juuri aloittaneena taidelukiolaisena oli taas joku ihme tarve pukeutua jotenkin erikoisesti ja jalassa oli vähän pienet paksut valkoiset sukkahousut, joiden haara roikkui vähän turhan alhaalla ja sitten päällä Marimekon palloyöppäri lastenkokoa ja kittana neuletakki ja mietin vain jälkikäteen miltä on näyttänyt portaita kulkiessa.. Onneksi ei silloin tullut käytettyä luotettavaa kikkaa saada sukkahousut pysymään jalassa eli mummokalsarit päälle ;D
Voi argh sellaiset valuvat sukkahousut on pahimmat! Mullakin on nyt talvikäytössä nuo Falken merinovillaiset, ne on ihanat! Meidän tyttö on ollut lähinnä leggingstyyppi tämän ekan puolen vuoden ajan, mutta juuri tarttui Kruunukirpusta läjä lähes käyttämättömän oloisia Henkkiksen sukkiksia odottelemaan jalkojen pientä venähtämistä. Juhlissa toki on sukkahousuja käytetty 🙂
Minä muistan kuinka pikkusiskoni kanssa leikimme, että meillä pitkät, milloin minkäkin väriset, hiukset laittamalla sukkikset päähämme. ”Letit” hulmuten sitten juostiin pitkin maita ja mantuja! 😀
nenonen.elina@gmail.com
Myös mulla lapsuudesta ja sukkiksista tulee ensimmäisenä mieleen, kun aikuinen nosti niistä ilmaan. Mutta mun mielestä se oli kivaa! Mieleen tulee myös se, miten monessa valokuvassa päällä on pelkästään makkaralla olevat, pastellinväriset sukkahousut…
Nimimerkki Hamma (hanperal(at)jyu.fi)
Mulla on sellanen kamalan karsea muisto, että sukkikset piti kiinnittää henkseleillä kiinni, kun ne oli ihan liian isot ja minä liian laiha. Oliko ne enää sitten sukkiksetkaan, mutta pakko oli käyttää!? Meidän pikkunen olisi niin kiitollinen noista ah ihanista Falken sukkiksista, kun ei niitä taida itse kehdata ostaa, kun niin tyyriitkin ovat.
T, Henkseli-sukkis-mutsi
katariina.alftan(at)gmail.com
Mulla on hyvin vastaavat muistot sukkiksist kuin sulla. Atoopikon kuiva iho tarttui sukkiksiin ja aiheutti kutinaa jopa kivuksi asti. Kinnasivat ja valuivat mokomat ja kauan piti aikuisikääkin elää ennen kuin sukkikset päätyivät jälleen omaan kaappiin jaa sääriä lämmittämään. Lasten sukkikset ovat mielestäni nykyisin todella miellyttävää materiaalia ja oma poikakin käytti sukkiksia ainakin kolmevuotiaaksi, kunnes ”tajusi” (=päiväkodin tädit tajusi) miehuutensa ja siirtyi kalsarijengiin. Tuleva käyttäjä on ultran mukaan tyttö, eli sukkiksille olis kyllä tilausta 🙂
T: Ethe
heli@susivuo.fi
Mulla ei ole henkilökohtaisesti huonoja sukkahousumuistoja, ellei lasketa sitä talvea, kun sain mummultani puhtaan valkoiset paksut ja villaiset sukkahousut ollessani noin 15-vuotias. Minähän olen siis allerginen villalle, joten ei kyllä osunut mummun lahja ihan kohdilleen… Lapsena en suostunut käyttämään hameita joten sen myötä varmaankin tuli enemmän käytettyä talvisin pitkiksiä, vasta lukioiässä aloin hameilemaan ja nyt vaatekaapista löytyykin lukuisat sukkahousut, eri maanläheisissä väreissä.
Omalle pienelle pojalle en ensin suostunut pukemaan sukkiksia koska työkaverilta kuulin, kuinka hänen miestään oli kiusattu päiväkodissa sukkiksista. No, onneksi järki palasi päähän, sekä minä että poika tykätään hurjasti sukkiksista! (Paitsi silloin kun ne sukkaosat pitäisi saada kiskottua pois jalasta…)
T: T
vaavihaave (at) gmail.com
Lapsena minulla oli aina puuma (=kuuma),
joten käytin vaaleanpunaisia läpikuultavia sukkiksia ilman paitaa – ja pikkuhousuja.
<3 Weera
weeraseppa@hotmail.com
Itselläni ei varsinaisia traumoja sukkiksista ole, mutta muistan varsin hyvin, kun eräinä pääsiäispyhinä muutama kymmenen vuotta takaperin serkkupoikani kiusasivat ehkä noin nelivuotiasta pikkuveljeäni sukkahousujen käyttämisestä. heidän mielestään sukkikset olivat vaan tytöille ja miehet käyttivät pitkiksiä. No, herkk pikkuveljeni kieltäytyi siitä hetkestä pukemasta sukkahousuja jalkaansa ja koska pääsiäisen pyhinä ei pitkiksiä saanut kaupasta, oli äitini otettava neula kauniiseen käteen ja pienennettävä perheen pään BlackHorset nelivuotiaalle sopiviksi. Jälki ei ollut erityisen siistiä, mutta pieni mies oli tyytyväinen 🙂
Hmm, lapsuuden sukkahousumuistoja värittää kyllä vahva sukat makkaralla efekti. Ne valuu-uuuu-uu. Eihän se minua kiinnostanut sinänsä, vasta sitten kun niihin lötköttäviin kärkiin kompastui. Ja sittenkin vauhti ja matka jatkui. Nykyään en tulisi toimeen ilman sukkahousuja, mutta hyviä sellaisia on kyllä mahoottoman vaikia löytää.
Meikäläisenkään sukkahousumuistoja lapsuudesta EI ole aika kullannut.
Viime vuosien aikana olen kuitenkin kokenut sukkisheräämisen :)Elopainon heitellessä laidasta laitaan, on (hyvät) sukkikset aina venyneet ja paukkuneet mittojen mukaan ja mekko vaan päälle niin avot! Raskaana ollessa varsinkin ei paljon muuta tullut käytettyä, toki loppumetreillä se vaati hieman kevätjuhlaliikkeitä, että sai sukkahousut jalkaan. Mutta voi sitä mukavuutta, kun ne oli vihdoin ”asennettu” ;D
Nyt kun jälkikasvu on lähtenyt konttaamaan, on sukkikset taas havaittu ehdottomiksi kun pysyvät niin hienosti paikoillaan. Ei siis irtoa sukat eikä esim, haalarin lahje raahaudu tyhjänä perässä, kun jalka on hivuttautunut haalarin sisään 😀
Punaiset sukkikset, päiväunet ja suussa purkka-automaatista ostettu jättimäinen salmiakkipurkka. Sitä mustaa tahmeaa purkkaa oli päikkäreiden jälkeen hiuksissa ja niissä punaisissa sukkiksissa… Omalla viiden kuukauden ikäisellä pojallani olen sukkahousuja pitänyt ihan alusta alkaen. Falken sukkiksia pitääkin kokeilla, ainakin nuo kahdet Katvigin sukkikset, jotka nyt ovat käytössä, nukkaantuivat tosi nopsaan.
Suloinen arvontapaketti, pakko tietysti osallistua! 🙂 Pihi nainen oli pienenä enempi pitkistyttöjä, niistä karmeannäköisistä pappakalsareista riittäisi paljonkin traumakertomuksia. Mutta sukkiksista muistan vain yhdet valkoiset juhlasukkikset. Ne oli nätit 🙂
pihinainen@gmail.com
Olinkin aivan unohtanut, miten karseilta sukkikset mukelona tuntuivat! Yyääh! En kyllä vieläkään rakasta moisia vaatekappaleita, mutta ehkä en ole vaan löytänyt tarpeeksi hyviä. Toisaalta ne ovat mulle vain alusvaate, joiden en oikeastaan edes toivo näkyvän – jalkojaan ei tämä paksupohje voi paljastaa.
(tylsyys(ÄT)gmail.com)
Jostain syystä reagoin tosi herkästi muksuna väriaineille ja tästä syystä mut traumatisoitiin valkoisilla sukkiksilla, ainoa väri sukkahousuissa josta ei tullut ihottumaa. Voi tylsyys pienelle tytölle kun kaikilla muilla oli värikkäitä!
erkkila.anu@gmail.com
Lapsena nolotti, kun äiti pakotti pistämään talvihaalarin alle sukkikset ja sit koulussa ei ollu kunnollisia housuja! Oma lapseni vihaa jostain syystä palavasti sukkia, niin sukkahousut on kätevät syys/talviaikaan, niitä on lapsen itse hankalampaa kiskoa jalasta pois kokonaan 🙂
gwyn82(ät)rocketmail.com
En oikeastaan muista lapsuuteni sukkahousumuistoja, mutta varmasti sieltä mieleeni jäänyt traumoja, koska nykyään vihaan sukkahousuja. Asiaa ei helpota se, että rakastan mekkoja ja hameita ja housuja käytän tosi harvoin…Hmm, taas pitäisi mennä sukkahousu ostoksille, koska viime talvena ostetut falket alkavat olla siinä kunnossa, ettei niiden kanssa kehtaa liikkua ihmisten ilmoilla (ja jatkuva reikien parsiminen rasittaa myös).
mansikka_84(ät)hotmail.com
Muistan inhonneeni lapsena pukeutumista ylipäänsä, varsinkin arkiaamuisin. Jostain syystä mieleeni on painunut muisto, jossa äitini jahtaa minua ympäri kotia sukkahousut kädessä ja minä yritän juosta piiloon. Lapsuuteni sukkahousut olivat muuten KAIKKI väriltään ruskeita! Eläköön 80-luku!
Toivottavasti oma lapsi suhtautuu pukeutumiseen hieman suopeammin, joskin jo nyt 5kk:n iässä on havaittavissa tuskaista kiemurtelua hoitopöydällä aina vaatteiden vaihdon yhteydessä..
-Pie
piude_6(at)hotmail.com
Inhosin lapsena sukkahousuja (ja inhoan edelleen..). Taisin olla 5v kun sain aamuisin valita ja pukea vaatteet tarhaan. Minulla oli muutamat sukat, joiden jalkaterä oli ihan samanlainen kuin sukkahousuissa, joten arvata saattaa että valitsin aina ne sukat enkä laittanut sukkahousuja 😀 Jäin tästä muutaman kerran jälkeen kiinni, kun tarhasta ihmeteltiin äidille että enkö lainkaan palele kun minulla ei ole sukkahousuja/pitkiä kalsareita. Muistaakseni menetin hetkeksi vaatteista itsemääräämisoikeuden 🙂
-Lenny-
Lapsena vihasin sukkahousuja ja en ole aikuisiässäkään ollut kauhea fani.. Varsinkin ohuet sukkahousut ovat painajaismaisia. Tuntuu, ettei ikinä löydä sopivaa kokoa ja aina ne ahdistavat.
Nyt olen raskauden loppupuolella olen kääntänyt kelkkani, nimittäin paksut sukkikset ovat lemppari juttuni! (siis äitiysmalliset) Ne eivät kiristä ja tuntuvat paljon paremmalta päällä kuin äitiyshousut. Luulempa, että syksy ja alkutalvi menee vain mamasukkahousuja käyttäen 🙂
Aivan ihania sukkiksia! Itselläkin lapsuudesta muistikuva sukkahoususta jotenkin hankalina ja epämiellyttävinä, mutta nämä nykypäivän pineten sukkikset vaikuttavat paljon mukavammilta ja pehmoisemmilta. Nykyään kyllä itsekkin tykkään sukkahousuista ja pienillähän ne on mahdottoman söpöjä! Mukana arvonnassa ja kiitos hyvästä sukkahousumerkkivinkistä!
Jeppe
vadelmainen12@gmail.com
Mieleeni pulpahtaa lapsuudesta punaiset sukkahousut, liian pitkät jalkaosat, kutittavuus ja silti nykyään omilla lapsilla tykkään käyttää sukkiksia, varsinkin ihan vauvalla ihan parhaimmat koska ne ovat ainoat jotka istuvat hyvin eikä tipu vyötäröltä.
jennisalminen@gmail.com
Sukkahousut! Nuo lapsuuteni ihanimmat..Sukkahousut ovat aina olleet mieleeni. Mieltymykseni sukkahousuihin täytyy juontaa lapsuuteni leikeistä veljeni kanssa. Kuusi vuotta vanhempi veljeni kun keksi hauskan leikin. Niillä voi vetää pikkusiskoa pitkin lattioita! Vanhemmillani oli tapana ostaa aina hieman liian isoa kun pientä niin sukkiksia ei tarvinnut juuri paljoa venytelläkään. Varvasosasta kiinni ja menoksi! Kynnys, auts! Valokuvista jälkeenpäin on ihmetelty miksi minulla oli aina sukat makkaralla.
Meidän 3 kk pikku likalla on jo sukkikset kovassa käytössä. Kätevämpää kun on hankala löytää. Milloin lie isosisko keksii saman leikin. Fiuuuu.
Heli
helimikkonen80@gmail.com
Ensimmäisenä tuli mieleeni sukkahousumuisto männä kesältä, jolloin viimeistään opin sen, että laatuun satsaaminen kyllä kannattaa. Olen tällä hetkellä raskaana ja ostin kahdet tukisukkahousut raskausmallistosta kantamaan minut ja kupeitteni hedelmän muutamien kesän kekkereiden yli. Ostin yhdet halvat (vajaa 10e) ja yhdet kalliit (jotain 40-50e). Kuinka kävi? Halvat hajosivat heti, kun vedin ne jalkaan. Käyttökertoja siis tasan nolla. Kalliimmilla olen nyt porskuttanut ja aion vastedeskin porskuttaa (ainakin tulevan Tyypin ristiäiset vaatinee vielä varmaan pötsillekin enemmän tilaa, krhöm…) eikä niissä näy jälkeäkään. Ja kylläpä muuten tekevät gutaa tän valtavan vatsan kantamiseenkin! 🙂
Ja oih, nuo arvontapaketin sukkahousut on todella upeita! Onneksi meidän esikoinen Typy on juuri siirtynyt kokoon 80cm. 😀 Jospa sattuisi arpa napsahtamaan.
Ja s-posti unohtui eli tässäpä se vielä: waascageles (ÄT) hotmail piste com
Oon ihan sukkahousufani, pakko kai ollakki ku käytän vaan mekkoja ja hameita:D Valikoimaa piisaa vähän turhanki kanssa, vaan kaupasta/netistä on niin kätevä hankkia sukkiksia (jos ei muuta tarvi, niin ainaski uuet sukkikset!). Tulevalle jouluvaavillekki aion hankkia monenlaisia värikkäitä sukkapöksyjä:) Aivan ihania nuo arvonnan sukkikset:P
srantaha@luukku.com
Olen pienestä pitäen vihannut sukkahousuja omassa jalassani ja äiti pakotti jokaisiin juhliin ne laittamaan ja minua hävetti aina hirveesti! Omalla lapsella sen sijaan näillä keleillä päivittäisessä käytössä melkein, kun ne on niin kätevät ja lasten sukkikset on niin kivan näköisiä! Niinkun nuokin kuvassa olevat 🙂
lehtinen.pp@gmail.com
Sukakhousumuisto, no se ainakin kun pienenä oli aamuisin tapana laittaa talvihaalarin alle pelkät sukkikset ja vasta hoitopaikassa/koulussa vaihtaa toppisten tilalle sisähousut/hame. Ei ollut vaan kerran tai kaksi kun äiti oli aamutohinassa unohtanut pakata vaihtopöksyt. Kylmähän siinä tuli ja ennen kaikkea hävetti suihkia pelkissä sukkiksissa :/
tejaaske, tuire.jaaskelainen(ät)helsinki.fi
Aah, en voi sietää sukkiksia ja pelastukseni onkin ollut semmoset legginssit, mitkä mahtuu esim. farkkujen alle. Sukkahousumuistoni ovat niitä ikäviä, kun housuja jalkaan vedettäessä AINA tulee se silmäpako ja eikun kynsilakkaa etsimään, koska ikinä ei ollut kuin ne yhdet ja ainoot ehjät. Miks muuten ne rikkinäiset sukkiksetkin piti aina säästää?
Lapselle haluaisin sukkikset (vai olikos ne pojilla jonkun muun nimiset 😉 ), koska luulen, että on melko kätevät!
pyykko.laura@gmail.com
Parasta oli muksuna oleskella vain pelkissä sukkahousuissa ja paidassa, mutta niitä ohkasia ”juhlasukkiksia” inhosin, ne tarttu joka paikkaan ja meni aina rikki! Mukavana muistona myös jäänyt se kun vanhemmat puki tai nosti valuvia housuja niin että vyötärönauhasta nostettiin koko tyttö ilmaan! Tällähetkellä oma nuorimmaiseni konttailee täällä myös päivittäin pelkässä bodyssa ja sukkahousuissa eli kovaan käyttöön tulisi nuo ihanat…
-Kanerva
kanerva.p@suomi24.fi
Kai ne kamalia oli, koska vieläkin vihaan sukkahousuja. Mukavaa oli se kun ne meni rikki ja lankaa vetämällä sai loppujalan putoamaan pois.
Ystäväni odottaa ensimmäistä marrasvauvaa, antaisin lahjaksi.
balnamoonfarm(at)btconnect.com
Minun herkkä hipiä muistaa vieläkin semmoiset paksut virkatuntyyppiset valkoiset juhlasukkikset. Ne sattui jalkapohjiin ja puristi vatsasta, kuviointi miltei syöpyi ihoon. =D
Hyi ne oli karseet!
Meidän nuorimmainen ansaitsee parempaa, joten meille nämä olisivat oivalliset.
Anna ja Aila 5kk
anna.metso@pp.inet.fi
Mulla oli pienenä just sellaisia koppurasukkahousuja jotka oli nukkaiset ja makkaralla. Ja tietenkin kaikilta kymmeneltä serkulta perittyjä!
Mukana arvonnasa osoitteella heidi-ojala[ät]hotmail.com
Lapsena keksimme loistoidean, menimme hyppimään koulumatkallamme olleen sahan sahanpurukasaan… riisuimme kyllä päälihousut, mutta allaolleet sukkahousut jätimme jalkaan. Hypimme ja kaivauduimme sahanpuruihin aikamme ja kotimatka sekä äidin mielipide ja vastaanotto kotona oli ikimuistoinen, kun sai kävellä purujen pistellessä jalkapohjia, sääriä ja peppua… ja arvaahan sen ettei niistä sukkahousuista koskaan lähtenyt kaikki pikkupurunen… mutta eipä koskaan menty uudelleen puruihinkaan hyppimään.
miwwis(at)hotmail.com
Lapsena matkustin äidin ja isän kanssa maalta stadiin katsomaan, kun isoveli soitti Radion Sinfoniaorkesterissa. 9-vuotiaan mielestä se oli tosi uuvuttava konsertti, vielä kun jouduin istumaan eri penkkirivillä kuin äiti ja isä (olisko syynä olleet henkilökunnan alennusliput?) ja vieressä istui joku vieras mies. Lisäksi konserttisalin nukkainen penkki tuntui ikävältä ohuita hiostavia sukkahousuja vasten. Pisteli, hiostutti ja kutitti. Lisäksi sukkikset eivät pysyneet ylhäällä vaan tuntuivat valuvan ikävästi, no, tiedätte sen tunteen.
hennaleena (at) hotmail.com
Mulle tulee lapsuuden sukkahousuista mieleen pikku-siskoni syntymä. Heh, ihan totta. Olin jäänyt papalleni hoitoon kun sisarustani oli lähdetty synnyttämään. Vuosi oli… ööö…1985. Isäni soitti sairaalasta mummolan lankapuhelimeen vauva-uutiset, jotka pappa sitten kertoi mulle: ”Sulle on kuule syntynyt pikku-sisko”. Istuin sohvan reunalla, hymähdin jotain epämääräistä ja muinamiehinä (naisina) jatkoin sukkahousujeni päällepukemista. Vähän niinkuin eipä paljoo -hetkauta fiiliksellä. Tosiasiassa se hetkautti varmasti paljonkin, mutta eihän sitä heti voinut riemusta kattoon hypätä.
Itselläni on nuorimmainen lapsi vajaan vuoden ikäinen. Olispa ihana antaa hänelle nuo sukkapöksyt -vastaavaa niihin liittyvää muistoa tuskin on enää tulossa 😉
Nim.Paula
aalto.paula@suomi24.fi
Minun piti kyllä ihan kaivamalla kaivaa mieleni sopukoista sukkahousumuistoja, että vähän jo luulin etten koskaan sukkahousuja käyttänytkään! Sitten mieleeni tuli jostain valkoiset, haarukset polvissa roikkuvat sukkahousut. En niistäkään muista sen enempää.
Äitini sen sijaan on krooninen sukkahousujen käyttäjä. Hänellä on ne melkein AINA. Muistan hänet lapsuudestani keittiössä hellan edessä kokkaamassa pelkissä rintaliiveissä, alkkareissa sekä sukkahousuissa jotka on juuri niitä ”Joko näissä taas on pako!! Vastahan minä nämä 5min sitten puin päälleni!!”-mallia. Kuinka usein jouduinkaan kyllästymään sukkahousuhyllyllä lapsena kun äitini hamstrasi sukkiksia, joiden piti olla juuri tietyn väriset, denieriset ja kokoiset!! Empä ole itse niitä sukkiksia ostanut kuin 1kerran, enkä käyttänyt niitäkään sukkiksia kertaakaan…
JayJay
janina.kantanen@gmail.com
Mun sukkahousutrauma liittyy juhliin, joihin oli jälleen kerran pakotettu pukemaan ne valkoiset ribbisukkikset, jotka olivat liian isot ja tuntuivat inhottavilta kauttaaltaan. Kaaduin juhlissa polvilleni ja toiseen polveen tullut naarmu vuoti verta ja värjäsi sukkikset. Jouduin kestämään juhlat loppuun asti verisin sukkahousuin.
Miksi ihmeessä niitä sukkiksia on aikoinaan pakotettu pitämään?! Eikö parempia tosiaan silloin 80-luvulla ollut tarjolla? Eikö vanhemmat tunteneet itsekin kuinka inhottavia ne oli? No joo, onneksi ei jättänyt pahempia traumoja, nykyään sukkikset puetaan ihan hyvillä mielin päälle. Mut mun omalle tyttärelle en niitä sukkiksia pue 🙂
-Jenna
(jenna.leppelmeier at gmail.com)
Mulla ei ole oikeastaan yhtään sukkahousumuistoa omasta lapsuudestani, mutta yksi hauska tarina on: asuin Englannissa ja tein nannyn töitä opiskelujeni ohessa. Viileänä syyspäivänä etsin hoitolapseni vaatekaapista jonkinlaisia pitkiä kalsareita farkkujen alle, mutta niitä ei ollut. Niinpä hain isosiskon kaapista sukkahousut, ja suomalaiseen tapaan puin ne pojan päälle kummemmin sitä miettimättä. Iltapäivän leikkitreffeillä 4-5 v lapset kerääntyivät sitten katsomaan tätä 2-vuotiasta pikkupoikaa ja kysyivät: ”Onko hän tyttö?”. Vastasin ei, ja että pojatkin voivat tietysti pitää sukkahousuja, ne ovat lämpimät, eikä ole väliä onko tyttö vai poika! Selitin vielä, että maassa, mistä minä tulen, pojat usein käyttävät housujen alla sukkahousuja. Siihen yksi tomera tyttö vastasi ”Mutta tässä maassa sukkahousuja käyttävät vain tytöt!” ja kääntyi kannoillaan mekonhelmat heiluen. Että näin 😀
Hannele
(han_shopping at hotmail.com)
Minä olin vielä muutama vuosi sitten sukkisten kestovihaaja, johtuen juuri näistä pikkutyttöajoista jolloin sukkikset valuivat haaroista ja menivät ryttyyn ja mutkalle ja tuntui TOSI huonolta päällä. Ja aina ne piti laittaa! YÖK! Kuitenkin olen hame- ja mekkorakastaja, joten näin ”isona” olen opetellut käyttämään sukkahousuja kun stay up-sukat olivat niin kalliita eikä jaksanut pelleillä sukkanauhavyön kanssa joka päivä. Nyt olen löytänyt jo monta monta monta ihanaa sukkahousumerkkiä jotka ei valu, ei mee ryttyyn, ei kierry jaloissa, ei mee mutkalle, ja tuntuu hyvältä! Nyt aika uudenkarheana sukkahousurakastajana liputan kaikkien hyvältätuntuvien sukkahousujen puolesta, myös pienillä! Sukkahousut kunniaan!
Malla
(marjo_ruunaniemi@hotmail.com)
Minulla ei ole mitään suurempia muistoja sukkahousuista, epäilemättä niitä on käytetty ja paljon Sidoste-kytköksen vuoksi mutta en muista vihanneeni/rakastaneeni niitä. Nyt aikuisena, kahden sukkahousutettavan lapsen jälkeen olen ruvennut kaipaamaan niitä itsekkin. Kaappiin en ole niitä vielä saannut koska etsin vieläkin sellaisia joissa hyvä tuntuma ja hinta kohtaavat sopivassa suhteessa. Lapsilla ne on kyllä käteviä, mutta ne ei saa olla yhtään liian isot tai pienet, silloin ne on vain hankalat. Sukat roikkuu tai kinnaa, mutta juuri oikean kokoisina, silloin ne on mahtavia.
Apina&Pussirotta
sinkkonen3@gmail.com
koska olen syntynyt vuonna 1978,mulla oli ruskeita,TODELLA paksuja,joustamattomia ja haaroista lököttäviä sukkiksia. katsoin juuri äitini tekemästä vauvakirjasta että myös ruskea-oranssina raitaversiona on ollut n. 3vuotiaana. Ihailin ystävättäreni aniliininpunaisia trikookalsareita,polvipusseineen päivineen,joita sai käyttää talvisin nilkkasukkien kanssa. en omistanut lainkaan ohuita juhlasukkahousuja,vaan kestit vedettiin aina valkoisilla ribbisukkiksilla. ja raidat painuivat ihon. en muista että olisin koskaan omistanut lapsena SOPIVIA sukkiksia. mutta…nyt 3 lapsen omaavana,ymmärrän sukkisten pointin. olen pyrkinyt ainoalle tyttärelleni hankkimaan kaikki uutena,juurikin tuon koppuruuden vuoksi,ja värien. nykyään on niin kauniita sukkahousuja,että ehkäpä mekään ei kaikki vihattaisi niitä,jos olisi ollut edes murto-osa tämänpäivän väreistä valittavana ;D
sanna
sannareinikka@hotmail.com
Minä en kyllä muista lapsena vihanneeni sukkahousuja, oikeastaan se inho syntyi vasta murrosiässä ja teininä. Paksummat sukkahousut kutitti ja kirrasi ja painoi vatsaan vielä hirveät makkarat. Ohuet nailonsukkahousut taas meni aina rikki ja niitä oli tuskaista saada jalkaan. Nyt aikuisena olen kuitenkin löytänyt sukkahousut uudestaan. Erityisesti raskausaikana sukkahousut oli ihan must kun viimeisinä kuukausina housut oli niin kamalan ahdistavat. Nyt olen salaa ajatellut myös siirtyä vähän uskaliaampiin kuoseihin ja väreihin, ehkä pallokuvioisiin tai raidallisiin? Myös meidän pienellä pojalla on käytössä sukkahousuja, ne kun pysyy hyvin päällä eikä purista vatsaa. Sukkahousujen kanssa ei myöskään tarvitse erikseen käyttää sukkia (kun eihän ne sukat ikinä pysy vauvan jalassa).
Oona
oona9(at)hotmail.com
Mun muistikuvissa kaikilla oli sukkahousut (se oli 80-luvun alkua), muistona ajasta on eskarikuva jossa me reippaasti istutaan paksut sukkikset jalassa. Oih, mitä tyyliä. Oma typykkä on tähän asti ollut puolipotkareissa, mutta nyt kun ikää alkaa olla puolisen vuotta tuntuvat sukkikset paremmilta.
Tää on ihan järkyttävää, mutta mulla ei kyllä ole lainkaan mitään sukkahousumuistoja. 😮 Kyllä tiedän niitä (varmaankin) käyttäneeni, mutta paljon mulla on myös ollut kesäjuhlamekkojen kavereina niitä pitsireunuksisia sukkia.
Ehkä mun sukkiskokemukset eivät sitten ole ainakaan olleet ihan kauheita, muttei nyt mitään herkuintakaan, että olisi jäänyt joku polttava muistikuva.
Oi sukkikset nuo lapsuuden legginssit. Eli muistan sukkisten olleen lapsuudessani the olopökät, joissa saattoi hengailla ja touhuta kotona rennosti. Ja noi sukkikset olis ihan mielettömän hienot meidän pikku vesselille.
-Päivi
paivi_@msn.com
Mun sukkahousumuisto ei varsinaisesti ole meikäläisen muistissa, vaan isosiskoni. Kuusi vuotta vanhempi siskoni sai (luetaan 'joutui') toimia lapsenvahtinani usein ja eräs alkuilta poltin siskoni käämit juoksemalla olohuoneen pöytää ympäri kamalan mesoamisen ja kiljumisen kera. Siskoni kokeili varsinaista niksipirkkamaista kikkaa ja nappasi sukkahousut ja sitoi meikäläisen niillä olkkarin pöydän jalkaan kiinni 'jäähylle'. Vanhemmat tosin oli kotiin tultua sitä mieltä, että sukkahousut jätetään jatkossa jäähyprosessista pois, ei meinaan toiminut.
Sukkahousut on kertakaikkiaan tehneet aikuisiällä uuden tulemisen – tai oikeastaan vain paksut sukkikset, ohuista en diggaa edelleenkään. Kuinkakohan pitkälle voi poikavauvan pistää sukkiksiin, meinaan pitääkö niitä jossain vaiheessa alkaa joviaalisti kutsumaan pitkiksi kalsareiksi sukkaosalla? 🙂
Hehhee, oma sukkismuistoni liittyy nimenomaan kalsareihin. Sukkahousut ahdistivat ja haara oli jatkuvasti polvissa. Ehkä tästä syystä jossain vaiheessa sain käyttööni (ehkä 6-vuotiaana) pitkät kalsarit ajamaan saman asian. Punaiset ne olivat, mutta selkeästi kalsarit, sepalus ja kaikki. Tästä seurasi armotonta pilkkaa naapurin tyttöjen suusta: ”kalsari-kaisa, kalsari-Kaisa”. Siirryin takaisin sukkahousuihin.
t. Kaisa
kaisa.k.koskela@gmail.com
Mulla ei ole mitään erityisiä sukkahousu(angsti)muistoja, mutta sen sijaan villadamaskit saavat jo pelkällä nimellään kylmät väreet juoksemaan selkäpiissä. Äitikullalla kun kesti vähän aikaa tajuta, että lapsonen on allerginen villalle. Se kutina! Argh!
elise.passiniemi@gmail.com
Heti ensimmäisenä pamahti mieleen vihreät sukkahousut ensimmäisiltä luokiltä, jotka jäivät kiinni ihoon kuivaneen veren avustuksella kun liukastuin etupihalla kouluun lähtiessä. Kummallinen muisto, etten sanoisi. Negatiivisia muistoja ei ole. Lukuunottamatta niitä monia sukkiksia, jotka ovat liian lyhyinä roikkuneet haaruissa, aargh. Meidän poitsu käyttää sukksiksia, eipähän palele nilkat pienellä kun painelee kontaten hiekkalaatikolla 🙂
anna.stenius@suomi24.fi
Must say että mulla ei kovinkaan kivoja muistoja sukkiksista ole – ja silti niitä omalle pojalleni olen paljon käyttänyt joka on nyt 1v! Toivotaan etten aiheuta hänelle ikuisia traumoja, toisaalta aikuisten miesten ei välttis tarvii sukkiksia käyttää 🙂
katja.hansen@hotmail.fi
Omat lapsuusajan sukkahousumuistot liittyvät pitsisiin sukkauhousuihin. Äitini ainut tytär kun olin, puettiin minut sen mukaisestikin.. Tuommoiset pitsiset sukkahousut, joita minulta löytyi ainakin valkoisina ja sähkönsinisinä, olivat aivan kamalat! Haaroista liian matalat, joka puolelta kutittavat ja varvasosasta erittäin epämukavat kutinan sekä ompeleen takia. Mieleeni palaa heti eräs kuva minusta, jossa päälläni on joku valkoinen t-paita ja nuo sähkönsiniset pitsisukkikset ja alta pilkottaa valkoiset alushousut ja kuvassa roikun isäni pelikaverin käsivarresta.. Hmm.
Moisia kamaluuksia kauhistelinkin joku päivä lastenvaateosastolla ja totesin miehelleni, että meijän pimulle ei tämmöisiä tule. Nyt viilenevien ilmojen myötä on meijänkin pimu joutunut sukkahousujen pauloihin. Käytössä parhaimmaksi olen todennut Seppälän ja Nextin sukkahousut: eivät nukkaannu heti, istuvat hyvin ja joustavat, eivät ”lörpötä” mistään, toisin kuin esimerkiksi Lindexin sukkahousut, joissa on jalkaterä kuin ankan räpylä tai Napero-merkkiset puolestaan ovat vyötäröltä 2 kertaa liian reilut.
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Ja se sähköpostini on krista.sakkinen@gmail.com
Ollessani pieni meidän perheessä sukkisten pukemista kutsuttuun kiaputtamiseksi, ja se vasta oli hauskaa puuhaa pienen tytön mielestä! Äiti tai iskä siis kiaputti koko sukkaosan käteensä, josta se oli helppo pukea lahje kerrallaan. Vyötäröosa kiskottiin kainaloihin asti ja sitten mut nostettiin ilmaan sukkiksista ja heiluteltiin hetken aikaa. Inhottavan vaatteen pukemisesta tehtiin lystiä!
Sini
siniet(at)hotmail.com
Mä myös tarvitsisin jotain ”Sukkahousutraumatisoidut Anonyymit”-tyyppistä tukikerhoa, missä vois puhua niistä kamalista lapsuuden pakkaspäivistä kun piti sellaset kaameet ribbikuvioidut puuvillasukkikset kiskoa jalkaan. Yyh. Kostan kuitenkin lapsilleni pitämällä niillä, poikaparoilla, sukkiksia talviaikaan koko ajan. Voivat sitten vihata mua aikuisena.
Ja osallistun arvontaan, että saadaan lisää sukkiksia pilaamaan niiden lapsuus!
Periaatteen Nainen ja periaatteennainen@gmail.com
…Se tunne kun äiti veti sukkikset niin ylös että jalat nousi sentin pari lattiasta irti :). Nyt tehdään oman tytsyn kanssa samaa.
mia.ohman@windowslive.com
Minusta ja veljestäni on legendaarinen kotivideo, jossa esitämme jäniksiä. Rooliasut muodostuvat tavallisista vaatteista ja päähän pipoiksi vedetyistä sukkahousuista. Veljellä siniset, minulla punaiset. 😀 Sukkahousuista on moneksi.
Ihanat kamalat hienot sukkikset. Siis ne juhlasukkikset olivat aina NIIN nätit ja alle nanosekunnissa rikki.
Älä sitten likaa itseäsi – ja matkalla autolle ne olivat jo entiset.
Täytyy myös samaistua tuohon mammamian kommenttiin 😀 Muistan se ihan loistavasti!!! 😀
Oma sukkismuistoni liittyy aikuisiällä koettuun oivallukseen, että hame päällä voi kulkea myös talvella. Tämän mahdollistaa juurikin mainitsemasi Falken villasukkikset, jotka löysin viitisen vuotta sitten. Suolainen hinta ei haittaa, kun yhdet sukkikset kestää jopa kaksikin talvea. Laatukamaa todellakin ja olenkin kovin iloinen oppiessani, että tekevät sukkahousuja myös lapsille. Eipä olisi tullut mieleenkään.
Arvonnan palkinto siis kelpaisi paremmin kuin mielellään!
Mari S
mari.saalasti(at)gmail.com
Minä en ole inhonnut sukkahousuja, vaikka alkupostauksen kuvaus kuulostikin tutulta? Sen vuoksi olenkin harmissani, kun nykyään voin käyttää sukkahousuja iho-ongelmieni takia vaan ne pakolliset muutamat kerrat vuoden aikana. Nanne (leinonen.an at gmail.com)
Lapsuudesta ei ole (ihme kyllä) jäänyt kovin pahoja sukkistraumoja. Ne valui aina, sen muistan, ja äiti ei tykännyt, jos niitä venytti varpaista. Aikuisena käytän sukkahousuja vapaaehtoisesti, mutta nykyään menee hermot siihen, että kärkivahvike kiertyy aina ikävästi päkiän alle…
Mä inhoan sukkahousuja, olen aina inhonnut. Vaikka ostais kuinka isot, ne ei nouse haaroista tarpeeksi ylös. Reilu viikko sitten oli tilaisuus, johon oli pakko kiskoa sukkahousut jälkeen (täs välissä kerkesin vältteleen sukkiksia reilun vuoden). Kun olin saanut sukkahousut jalkaan, puin pojalle kengät jalkaan ja kappas, kengän tarra nappas kiinni sukkahousuihin ja polven päälle tuli reikä ennen ku oltiin vielä juhlissa. Vaihtaan ei enää kereennyt, joten päätin suorittaa vaihdon juhlapaikan vessassa. No juhlapaikalla huomasin tuolini olevan reunoista kulunut ja siihen otti sukkikset kiinni. Niinpä sukkahousut hajos myös takapuolelta. Vaihtaan ei siis kannattanut mennä, koska hajonnut se uudetkin ois. Niinpä vaan päätin kiskoa hameen helmaa alemmas ja antaa sukkisten olla rikki. Ja kun oltiin lähdössä kotiin, kävin kiskasees sukkikset pois ja heitin vessan roskiin. tikamp(at)gmail.com
Mulle on olemassa kahdenlaisia sukkiksia: ihanat, mustat, paksut sukkahousut, jotka mahdollistaa hameiden ja mekkojen käytön talvellakin ja jotenkin kuroo kropan kokoon. Niitä toisia, jotka kutittaa, roikkuu haaroista, ahdistaa, menee jo pukiessa rikki sitten pidetään juhlissa. Miksei ohuista sukkiksista saada mukavia vai olenko vain niin pihi, etten ole raaskinut ostaa kunnollisia? 🙂
lheinon (at) gmail.com
Ihme ja kumma, mulla ei tule mieleen lapsuudesta traumaattisia muistoja sukkiksista. Ei niin minkäänlaisia muistikuvia, ei siis hyvässä eikä pahassa. Aikuisuuden kynnyksellä ja näin aikuisena sitä vastoin olen suorastaan omistanut elämäni sukkahousujen vihaamiselle 😉 Aivan kammottavia virityksiä! No joo, tarpeeksi suurta kokoa olevat laadukkaat sukkikset saattavat just ja just mennä pakollisessa juhlatilanteessa, varmistettuna jalkahoitajalla käynnillä edellisenä päivänä.
Lapselle sitä vastoin olen kokenut sukkikset aika käteviksi asusteiksi, näin ilmojenkin kylmetessä. Täytyy tsekata noi sun suosittelemat sukkikset / merkki, ainakin ovat tosi makean näköiset nuo lapsen sukkikset!
Cate, sisterstitch@gmail.com
Kiva arvonta 🙂
Muistan kanssa lapsuudessa kun joutus pukemaan ne sukkikset jalkaan. Olin ihan onnesta soikeena, jos saikin pitkikset jalkaan. Täytyy myöntää, että edelleenkään en tykkää sukkahousuista, mutta 8kk neidille ne vaan on niin parhaat 🙂
T:Annika
Annikaaromaa@hotmail.com
Mulle ei oo tullu mitään traumoja sukkiksista, ylipäätään kouluaikaan käytin sellaisia pitkis-tyyppisiä, mitkä oli jalkaterättömät.
Nyt vanhemmiten käytän 20denin sukkiksia hameiden kanssa ja ne on ihan OK.
Pojalla on nyt neljät sukkahousut, kirpputorilta tietenkin! Ehkä nyt saisi ne ihan uudet… karakalin.maili(at)luukku.com
Sukkahousut on pitkään jo olleet vaatekaapin vakiovarustusta, mutta voi mikä taantuma takaisin lapsuusvuosiin tuli hetki sitten vastaan. Ensimmäistä lastani nyt odottavana ostin pahaa-aavistamatta H&M:n mama-sukkahousut ja päälle vetäessä paljastui normaalin yhden tai olemattoman sauman sijasta peppuani koristavan kaksi paksua saumaa, jotka toki näkyvät kauniisti myös trikoomekon läpi. Nais!
En tykkää itselläni sukkiksista vaikkei mulla mitään traumaa olekaan. Tällä hetkellä pohdin kovasti 2-vuotiaan pojan kerrospukeutumista- sukkikset vai kalsarit? Siinäpä vasta pulma 🙂 Pienellä 2kk tyttösellä sukkikset on taas ehkä söpöintä mitä voi olla <3 Mut siis arvonnassa mukana. jenniriikka (a) gmail.com
Olin vissiin aika rento muksu kun ei mua oo ikinä haitannut sukkikset ja aiahan ne oli ihan makkaralla. Äiti on kertonut, että tykkäsin kekkaloida kotona nimenomaan pelkissä sukkiksissa, ilman hametta tai mekkoa. Musta on kuvakin kun tanssin lambadan tahtiin pienet paksut jalat sukkiksissa hötkyen.
Kummityttö käyttää paljon sukkiksia ja nämä aivan ihanat sopis hyvin synttärilahja rimpsu bodyn seuraks!
Manna (a.polkutie@gmail.com)
Muistan lapsuudestani ei niin joustavat sukkahousut, jotka tosiaan ritisivät ja ratisivat pesun jälkeen. Siirryinkin mukavampiin venähtäneisiin kalsaripöksyihin vähän vanhempana kouluiässä! Nyt ei kyllä kumpiakaan enää eksy jalkoihin…
riikka_kujala@hotmail.com
Itse muistan saksineeni sukkahousuisin useamman kerran reiän kylppäristä pihistetyillä kynsisaksilla! Jotenkin se vaan oli kiehtovaa kokeilla, että mahtaako se tosiaan leikata, jos ihan vähän vaan tästä nipsaisen. Enkä millään ymmärtänyt miten vanhemmat aina hoksasivat että kyseessä ei todellakaan ollut repeämä tai maagisesti itsestään rikkoutuneet sukkikset..!
Minulla on 1v3kk poitsu (palkintopöksyjen koko natsaisi juuri sopivasti!) ja vasta nyt olen päässyt sukkisten makuun lapsella: ovat parhaimmat pelit haalareiden alla kun ei tarvi pelätä että sukat on makkaralla kengissä ja housen lahkeet nousevat puoleen sääreen.
Jaan myös trauman niistä kovista ja raapivista sukkahousuista. Vanhempani joutuivat myös joka aamu venyttämään tavalliset sukat minulle ja siskolleni juuri tuon kovuuden ja koppuraisuuden takia:D Silloin ei tainnut vielä olla Lindexin superjoustavia ja pehmeitä sukkia, niitä ei enää tarvinnut venyttää.
sohvi86@gmail.com
Mulla ei kyllä suurempia sukkahousutraumoja ole, mutta ei niitä kyllä päivittäin kestäisi pitää!
elina.turunen@hetkonen.net
Teemun sukkahousut! Maikki Harjanteen Teemu-kirjassa kyseinen heebo sekoilee
sukkiksiensa kanssa. Oli mielestäni lapsena jo ihan samanlaista, ne venyy, ne paukkuu, ne hiertää, kiertää…uffff!
Joten liekö riittävä peruste. Muistan että sukkikset oli vihreät. Oma poikani 6 kk on käyttänyt saatuja sukkiksia ja ei nuo kivalta näytä tuntuvan edelleenkään.
annamisevilla@hotmail.com
Mun viimeisin paska sukkahousumuisto on viime vuodelta (25-vuotiaana) ollessani häissä vieraana. Kuuntelin tietenkin äitiäni, joka muistutti, että hääpukeutumisetikettiin kuuluu ehdottomasti sukkahousut. Mutta entä jos on 30-asteen hiostava helle, sukkahousut kutittaa nihkeällä iholla ja valuu haaroista alaspäin? Ei auttanu muu kuin käydä vessassa riisumassa ne. Oli ihan samanlainen olo kuin lapsena sukkahousujen ahdistaessa.
Nyt mulla on kolmeviikkoinen poika, jonka ensimmäiset sukkahousut odottavat tuolla lipastossa, että olisivat sopivan kokoiset. Kyllä mä vaan oon ilkeä äiti. 😀
Sukkahousuista on tuhansia muistoja, joista suurin osa liittyy väärässä paikassa väärään aikaan hajonneisiin sukkahousuihin. Rakkain muisto juurikin noista raidallisista kasarisukkahousuista on kuitenkin lapsuudesta, kun isä aina aamuisin ennen tarhaan lähtöä nosti sukkahousujen vyötärönauhasta hetkeksi ilmaan, jotta ne tulivat kunnolla päälle.
Sukkis (s-postit(at)suomi24.fi)
Sukkahousumuistot lapsuudesta: Äiti oli jostain saanut ison kasan paksuja sukkahousuja koko konkkarokalle. Ja ne oli kokoa jätti. 5 kertaa liian pitkiä ja silti ne roikku niin että pylly vilkkui ja juostessa sai pidellä toisella kädellä pöksyjä ylhäällä ja toisella kädellä rullailla pitkiä lahkeita ylöspäin, ettei kompastu lurppalahkeisiin. Ja niiden käyttöikää tietty pidennettiin niin, että sukkaosat leikattiin pois ja saatiin pitkiä kalsareita. Ah ihanuutta, niitä sitten keräiltiin ja rullailtiin ylöspäin vielä alakouluiässä. Mutta eivät olleet kovia, riipiviä tai raapivia. Lempipöksyjä silti. 😀
Ne olivat punaiset. Vähän karkeat. Mutta ainoat puhtaat. Äiti! Äitii!! Miksei äiti kuule? Hän on minun äitini. Minun. Ei noiden hoitolasten. Äiiiiiiitiiii! Äiti ei ehdi. Hän auttaa pienempiä pukemaan. Ollaan lähdössä ulos. Pissattaa. Äi-ti! Menen vessaan. Pissaan lattialle. Nyt ainakin äiti huomaa minut. Sukkahousut kastuvat.
xeija@gmail.com
Mulla on varmasti ollut pienenä sukkahousut myös jalassa, mutta vahvin muistijälki on niistä päässä. Naapurin tyttöjen kanssa vedettiin aina silloin tällöin nyloniset versiot päähän ja leikittiin pitkätukkaisia, kun omat hiukset eivät ylettyneet edes olkapäille. Siinä sitten edullisissa ”peruukeissa” juoksenneltiin pitkin kylän raittia päätä heilutellen ja hiukset hulmuten. Nykyään viihdyn paremmin sukkahousut jalassa ja pitkä tukka visusti kiinni.
Raisu
Itsehän olen aina rakastanut sukkahousuja, ainakin siirryttyäni poikatytöstä hameniekaksi. Sen jälkeen en ole sukkiksista luopunut! Pojallenikin puen mielelläni sukkahousut, vaikka jotkut ovat tätä ihmetelleet ja naureskelleet (miksi ihmeessä?) Sukkahoususankariksin ovat tätä kymmenkuista jo nimitelleet 😀 Oikeastaan nykyään sukkahousumuistoiksi tulee ensimmäisenä mieleen viime joulukuu, vastasyntynyt poikani ja tulitikkumaiset pikku sääret verhottuna punaisiin palmikkokuviosukkiksiin.
Dreidel (tun_sij@jippii.fi)
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Sukkahousut ♥ Punaiset sukkahousut mulla on joskus lapsena ollut.
Pojallani pidin sukkahousuja, ja tulee olemaan vielä seuraavanakin talvena, vaikka ikää 5v.
Nyt mulla on pieni tyttö, jolla sukkahousut jalassa hyvinkin usein mekkojen ja tunikoiden kanssa. Ne on vaan niin helpot ♥
mirkkuliini@gmail.com
En suostunut sitten millään pukemaan sukkahousuja lapsena. Myös mekkoja vihasin ja menikin yli 20 vuotta, että hoksasin molempien olevan ihan kivoja asusteita.
Pikkuveljeni sen sijaan halusi aina kulkea sinisissä sukkahousuissaan, yhdistettynä liehuvaan paitaan. Siihen vielä lelumiekka ja avot! Meillä oli ehta pikku-Zorro pelastamassa maailman – tai ainakin kotipihan – ahnailta rosvoilta 🙂
Terkuin,
Laura
laura.parkkonen miukumauku gmailpistecom