Äidistä ja isistä,
useista hyvistä lisistä.

 

Punaisista huulista,
lämpimistä merituulista.
Myrskyistä ja aallokosta
– tästä, tuosta ja tosta.
Aurajoen rannasta,
Karunan mökin sannasta.
Saunan löylyvedestä
– takaa ja edestä.
Pohjanmaan tasaisuudesta,
vanhasta ja uudesta.
Vappupalloista, simasta,
Herttoniemen himasta.
Kalamiehen siimoista,
hyytävistä viimoista.
Kiihkeistä eristä salibandin,
aarreaitasta kirppisständin.
Kissan kehruusta – purinasta,
itäraiteiden surinasta.
Lemmestä Lähiömutsin ja -jepen.
Niistä on Minime tehty.
Rakkaudesta!
Näin runoilivat ihanat ystävämme Sanne ja Jussi Minimelle hänen nimiäisissään. Tää on kikatuttanut monesti, kun olen sitä lukenut samassa setissä lahjaksi saadun Suomen lasten runotar -kirjan kansilehdestä. Kyllä ne meidän vauvantekomausteet tietää! 
Kuvat taas on ottanut ihanainen ystävämme, kulttuurigasellini Aino. Kuvissa Minime pötköttelee komeassa kolmen viikon ja kahden päivän iässä.
 
Jaa