Aikana ennen vauvaa (aev.) sairaslomailu flunssaisena oli rentoa fiestaa. Siitäs vain möllöttelit sohvalla, kylvit räkäisiä nenäliinoja ympärillesi ja otit kuuriluontoisina annoksina sivistykseltään nollatasoisia televisiosarjoja.
Mutta Minimen hovineidin hommista ei saikkua heru. Vaikka nenä irtoaa niistämisestä, keuhkot litistyvät kuin ilmapallo vappubrunssin jälkeen ja päänsärky saa tunnon häviämään sormenpäistä (!!??) Minime tarvitsee ympärivuorokautisen täyshoitonsa.
Mutta mistä saisi dropit, joilla mutsi pystyisi ilman sydämentykytystä, hengenahdistusta ja silmien poikkeuksellisen voimakasta valumista olemaan tukena, kun kaksikuukautinen vauva sairastuu? Kai samaa rs-flunssavirustaollaan podettu koko perhe vierähtäneen viikon ajan, mutta vauvoilla se voi aiheuttaa hengitysvaikeuksia, jopa katkoksia.
Jouduimmekin yökyläillä muutaman vuorokauden ajan Lastenklinikan infektio-osastolla, jossa varmistettiin seurannan avulla köhäisen Minimen saavan tuggosesta olostaan huolimatta tarpeeksi happea. Viruksen ärhäkkyyden takia koko poppoo eristettiin erilliseen huoneeseen, johon hoitohenkilökunta kulki kahden oven kautta ja me viruspesäkkeet erillisen ulko-oven kautta.
Ei tyyppi kuitenkaan omasta mielestään ollut sänkypotilaana vaan jännällä retkellä. Pedissä ei olisi malttanut oikein lepäillä, kun paljon siistimpää oli ihmetellä mutsin sylistä käsin ikkunasta paistavaa aurinkoa (talvivauva mahtaakin olla ihan pihalla moisesta yhtäkkisestä loimotuksesta), seinälle maalattua mustikkatyttöä ja vuosien saatossa haalistuneita ruutuverhoja. Hoitajillekin raukka hymyili, vaikka mokomat tunkivat räänimuletkua nenään ja pitivät väkisin kasvoilla hengitysmaskia, jonka kautta annettiin keuhkoja avaavaa tujausta.
Sairaalaöiden välissä Minime onneksi pääsi edustamaan omiin nimiäisiinsä. Tyyppi oli mekossaan ja tennareissaan pähein bileprinsessa ikinä. Kreisibilepostaus asiasta tulossa jahka kemujen rääppiäisten vietto joskus loppuu. Röyh.
Jaa